e­ri­tä

verbi/ˈeritæˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

e-ri-tä (3 tavua) · 5 kirjainta

Merkitykset

Esimerkkilauseet

Sanalla sanoen, kovasydämisen ihmisenkin täytyy myöntää, ettei kaksi henkilöä, jotka ovat ikäänkuin luodut toisiaan varten, voi eritä toisistaan, sopimatta, millä ajalla he vasta tapaavat toisiaan.
— Wilkie Collins, Naisen haamu
Eräitse ryntää se ylös sellaisella vauhdilla, että lumi pölynä tupruaa, eritenkin jos sattuu korjulla makaamaan.
— Oskar Adolf Forsström, Kuvia Raja-Karjalasta
Hajonneet suvut, kannattajia vailla olevat päälliköt, ja toisistaan eriävät murteet tekivät arikaroista kolme kaoottista puoluehenkistä ryhmittymää, joiden välillä ollut jännite esti yhteisten päätösten syntymisen.
— Wikipedia: Arikarat

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan eri yhteydessä
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja

Johd:ia sanasta erä, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroineneri, erilain ’erilaatuinen’
karjalaeri, erilaine, erilline, eritteä ’erottaa’
lyydieŕi ’eri’
vatjaeri ’eri; pois, erikseen’, (Tsv) erittä ’erottaa’.

Esiintymistiheys

3 574 esiintymää · 1.4 / milj.

Suomi24
1.4
Sanomalehdet
2.5
Aikakauslehdet
1.0
Wikipedia
1.0
Reddit
5.0
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 75 (selvitä)

Yleisimmät: eriävät 35 % · eritä 28 % · eriä 17 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin eritä taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäeriänerisinolen erinnytolin erinnyt
sinäeriäterisitolet erinnytolit erinnyt
häneriääerision erinnytoli erinnyt
meeriämmeerisimmeolemme erinneetolimme erinneet
teeriätteerisitteolette erinneetolitte erinneet
heeriäväterisivätovat erinneetolivat erinneet
passiivieritäänerittiinon erittyoli eritty

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäeriäisinolisin erinnyt
sinäeriäisitolisit erinnyt
häneriäisiolisi erinnyt
meeriäisimmeolisimme erinneet
teeriäisitteolisitte erinneet
heeriäisivätolisivat erinneet
passiivierittäisiinolisi eritty

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäeriä—
häneritköönolkoon erinnyt
meeritkäämme—
teeritkää—
heeritköötolkoot erinneet
passiivierittäköönolkoon eritty

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäerinnenlienen erinnyt
sinäerinnetlienet erinnyt
hänerinneelienee erinnyt
meerinnemmelienemme erinneet
teerinnettelienette erinneet
heerinnevätlienevät erinneet
passiivierittäneenlienee eritty

Infinitiivit

1. infinitiivieritä
1. inf. pitkä muotoeritäkseen
2. inf. inessiivieritessä
2. inf. inessiivi, passiivierittäessä
2. inf. instruktiivieriten
3. inf. inessiivieriämässä
3. inf. elatiivieriämästä
3. inf. illatiivieriämään
3. inf. adessiivieriämällä
3. inf. abessiivieriämättä
3. inf. instruktiivieriämän
4. infinitiivieriäminen
5. infinitiivieriämäisillään

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippieriävä
Passiivin 1. partisiippierittävä
Aktiivin 2. partisiippierinnyt
Passiivin 2. partisiippieritty
Agenttipartisiippieriämä
Kieltopartisiippieriämätön

Riimit

-eritæ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Eritä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/eritä