e­rot­tu­va

adjektiivi/ˈerotːuʋɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

e-rot-tu-va (4 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: erottua

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. selvästi havaittava, tunnistettava tai tarkkarajainen
  2. luonteeltaan tai laadultaan erilainen tai muista poikkeava
  3. aktiivin preesensin partisiippi verbistä erottua

Synonyymit ja vastakohtasanat

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Merentyttären hytinä kovin säälittää nuorta kalamiestä, ja hänen hiljainen, tuskin aaltojen loiskeesta erottuva äänensä, oikein sydäntä vavahduttaa.
— Samuli Paulaharju, Tunturien yöpuolta
Hennon nuorukaisen taakse ilmestyi kaksi jättiläiskokoista, pimeästä taustasta puolittain erottuvaa, puolittain siihen häipyvää hahmoa, joiden päät ja olkapäät kohosivat heidän kumppaninsa yläpuolelle.
— Max Brand, Onnen maille
Usein hautapaikka on valikoitunut niin, että se on maastosta erottuvalla paikalla, kuten kallionhuipuilla ja lakialueilla, joilta on näkymä merelle.
— Wikipedia: Saaristomeren kansallispuisto

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan erottuva lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Pää on kiilamainen ja lyhyt, viiksityynyt korostuvat sekä otsapenger erottuva.
— Wikipedia: Devon rex
Hautapaikka on usein valikoitunut, maastosta erottuvalta paikalta, kuten kallionhupuilta ja lakialueilta, joilta on näkymä merelle.
— Wikipedia: Saaristomeri

Englanninkieliset vastineet

  • distinguishable
  • distinct
  • differentiablelähisynonyymi
  • discriminable
  • distinctive

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: erottuva – erottuvampi – erottuvin

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Erottuva. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/erottuva