- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan gloria ’maine, kunnia’.
gloo-ri-a (2 tavua) · 7 kirjainta
Kun pyyteli kuvaa Berenger, näki mestari Herminen, joka seisoi nyökäten, kulmillaan pyhä glooria Neitsyen.Mutta tuosta yhä tuimentaikse Pekka Pouttu, periaatteen miesi, tuntein tuoltapuolen maisten tuskain aavistukset autuaitten maasta, nauttein marttyyrien glooriasta, okahista orjantappuransa, jonka painavan jo kulmaluitaan aisti aatoksin hän haave-hartain.Jääkäriliike oli yhteiskunnassa edelleen merkittävässä osassa, ja jääkäreitä pidettiin porvarillisen Suomen pelastajina ja sankareina, joihin yhdistyi glooriaa ja arvonantoa.Lähtökohtana lähinnä latinan gloria ’maine, kunnia’.
779 esiintymää · 0.3 / milj.
Taivutusluokka 12 (kulkija)
Yleisimmät: glooriaa 62 % · glooria 23 % · gloorian 10 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-oːriɑ
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Glooria. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/glooria