1halea1 – lenseä, lauha (esim. vesi, ilma); vaalea, haalistunut, kalpea; sininen (erikoisesti vaaleansininen); laimea, laiha, heikko; lauhkea, surullinen
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan haalea yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | hālia ’haalea; haalean värinen’, hallīa ’suru, ikävä’ |
|---|
| karjala | hoalie, hoalakka ’haalea, vaalea, kalpea, vähäverinen’, hoalistoa ’haalistaa, vaalentaa, lämmittää haaleaksi’, hoalistuo ’ilmasta: lämmetä; haalistua, vaaleta, virttyä’, halie ’vaalea, kelmeä, kirkas, valju, haalea; rakas, armas, kiintynyt jhk’ |
|---|
| vatja | (vatjan Kukkosin murre) hallia ’ikävä’ |
|---|
| viro | hale (g. ‑da) ’haikea, surullinen, murheellinen; surkea, kurja, viheliäinen; säälittävä, surkuteltava; (murt.) vaalea, heikosti värjätty’, halastada ’armahtaa, antaa armoa; sääliä’ |
|---|
| liivi | alāstə ’sama merkitys’, alāstli ’armelias’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
2halea2 – ikävä, haikea, kaihoisa; sääli
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan halu yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala
suomi haluttaa verbiä vastaa äänteellisesti liivi aʾltə ’sytyttää’, minkä perusteella näitä sanoja on arveltu toistensa etym. vastineiksi olettamalla halu sanan alkumerkitykseksi ’polte’. Toisaalta on halata: halajan sanalle esitetty germaaninen originaali *halō(ja)n- ’temmata, vetää (puoleensa), raastaa’ (samaan yhteyteen kuuluu toista ablaut-astetta edustavana nykysaksa holen ’noutaa’), jolloin liivi sana jäisi pois tästä yhteydestä. Molemmat selitykset ovat kuitenkin epävarmoja. — suomi → luulajansaame hāllō, N hallo ~ hālo ~ hālu, inarinsaame haalu ’halu’, pohjoissaame hāliidit (piitimensaame luulajansaame inarinsaame) ’haluta’.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | halu, haluta (? ← suomi) |
|---|
| karjala | halu ’halu, tahto, himo; (run. myös) tuska, suru’, haluta, haluttoa; halie ’rakas, armas, kiintynyt jhk’ |
|---|
| – | ? eteläviro halus ’pakottava, kipeä, polttava (kipu, tarve)’, halutada ’pakottaa, kivistää’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja