ha­le­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. lenseä, lauha (esim. vesi, ilma); vaalea, haalistunut, kalpea; sininen (erikoisesti vaaleansininen); laimea, laiha, heikko; lauhkea, surullinen
  2. ikävä, haikea, kaihoisa; sääli

Etymologia

1halea1 – lenseä, lauha (esim. vesi, ilma); vaalea, haalistunut, kalpea; sininen (erikoisesti vaaleansininen); laimea, laiha, heikko; lauhkea, surullinen

Sanakirjassa
Käsitellään sanan haalea yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhālia ’haalea; haalean värinen’, hallīa ’suru, ikävä’
karjalahoalie, hoalakka ’haalea, vaalea, kalpea, vähäverinen’, hoalistoa ’haalistaa, vaalentaa, lämmittää haaleaksi’, hoalistuo ’ilmasta: lämmetä; haalistua, vaaleta, virttyä’, halie ’vaalea, kelmeä, kirkas, valju, haalea; rakas, armas, kiintynyt jhk’
vatja(vatjan Kukkosin murre) hallia ’ikävä’
virohale (g. ‑da) ’haikea, surullinen, murheellinen; surkea, kurja, viheliäinen; säälittävä, surkuteltava; (murt.) vaalea, heikosti värjätty’, halastada ’armahtaa, antaa armoa; sääliä’
liivialāstə ’sama merkitys’, alāstli ’armelias’.

Samaa juurta olevia sanoja

2halea2 – ikävä, haikea, kaihoisa; sääli

Sanakirjassa
Käsitellään sanan halu yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala

suomi haluttaa verbiä vastaa äänteellisesti liivi aʾltə ’sytyttää’, minkä perusteella näitä sanoja on arveltu toistensa etym. vastineiksi olettamalla halu sanan alkumerkitykseksi ’polte’. Toisaalta on halata: halajan sanalle esitetty germaaninen originaali *halō(ja)n- ’temmata, vetää (puoleensa), raastaa’ (samaan yhteyteen kuuluu toista ablaut-astetta edustavana nykysaksa holen ’noutaa’), jolloin liivi sana jäisi pois tästä yhteydestä. Molemmat selitykset ovat kuitenkin epävarmoja. — suomi → luulajansaame hāllō, N hallo ~ hālo ~ hālu, inarinsaame haalu ’halu’, pohjoissaame hāliidit (piitimensaame luulajansaame inarinsaame) ’haluta’.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhalu, haluta (? ← suomi)
karjalahalu ’halu, tahto, himo; (run. myös) tuska, suru’, haluta, haluttoa; halie ’rakas, armas, kiintynyt jhk’
–? eteläviro halus ’pakottava, kipeä, polttava (kipu, tarve)’, halutada ’pakottaa, kivistää’.

Esiintymistiheys

71 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.3

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Halea. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/halea