har­hai­le­va

adjektiivi/ˈhɑrhɑi̯leʋɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: harhailla

Merkitykset

(englanniksi)
  1. uncontrolled motion that is irregular or unpredictable; "an errant breeze"
  2. of a path e.g.; "meandering streams"; "rambling forest paths"; "the river followed its wandering course"; "a winding country road"
  3. continually changing especially as from one abode or occupation to another; "a drifting double-dealer"; "the floating population"; "vagrant hippies of the sixties"
  4. having no fixed course; "an erratic comet"; "his life followed a wandering course"; "a planetary vagabond"

Synonyymit ja vastakohtasanat

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Samalla oli siinä jotakin niin peijakkaan epäyksilöllistä, juopunutta, harhailevaa ja mielipuolista.
Eino Leino, Kootut teokset X
Sylvi on huonovointinen, kalpea ja riutunut; hajamielisenä, harhailevin silmin hän tuijottaa eteensä, alituisia ajatuksiaan hautoen.
Jalmari Kara, Nuoren Sylvi-tytön koettelemus
Havaijilta on saatu kaksi mitä ilmeisimmin harhailevaa yksilöä, jotka osoittavat, että mustaboniitti voi vaellella pitkiäkin matkoja.
Wikipedia: Mustaboniitti

Englanninkieliset vastineet

  • wandering
  • erratic
  • planetary
  • errant
  • vagrant

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviharhaileva
Genetiiviharhailevan
Partitiiviharhailevaa
Essiiviharhailevana
Translatiiviharhailevaksi
Inessiiviharhailevassa
Elatiiviharhailevasta
Illatiiviharhailevaan
Adessiiviharhailevalla
Ablatiiviharhailevalta
Allatiiviharhailevalle
Abessiiviharhailevatta

Lähteet