mut­kit­te­le­va

Sellainen oli ollut hänen satunsa loppu, iloisen ja syttyvän Wilhelm Öbergin, josta toverit olivat pitäneet kaikkialla, mihin hän mutkittelevalla elämänpolullaan oli joutunut, ja jonka elämänuskoa ja -uskallusta Juhana Kuusiluoto oli vilpittömästi ihaillut, jopa toisinaan kadehtinutkin.

Seuraten mutkittelevaa jokea, joka juoksi melkoisen matkan pohjoiseen suuntaan ennenkuin kaartui takaisin laskeakseen Jad-ben-luliin, teki apinamies suuren kierroksen, kun vesien välinen kannas, josta ruuhet oli tapana kantaa ylitse, sensijaan olisi säästänyt häneltä tuntikausien melomisen.

Se on alajuoksullaan mutkitteleva lietejoki, joka jättää jälkeensä tyypillisiä vesimuodostelmia kuten juoluoita, järviä ja soita.