mo­ni­sa­nai­nen

Tätä hän kuvaili epäileville seuralaisilleen; tavallisesti hän ei ollut monisanainen, vaan nyt hän innostui puhuessaan, hänen sanoissaan oli voimaa ja hänen liikkeissään kiihkoa.

Hän näytti nyrpeältä eikä ollut monisanainen; sen verran kuitenkin puhuttiin ja päätettiin, että ylioppilas saa täysihoidon epämääräiseksi ajaksi, koska Köpenhaminassa asiat ovat niin huonosti.

Quintilianus, joka sanoo Stesikhoroksen "lyyrisoineen eepoksen", on melko samaa mieltä, vaikkakin piti hänen runokieltään liian monisanaisena.