hui­la­ta

verbi/ˈhui̯lɑtɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hui-la-ta (3 tavua) · 7 kirjainta · Suomen kielen 18 207. yleisin sana

Merkitykset

  1. levätä, levähtääHuilataan vähän!
  2. (murteellinen)mennä vauhdikkaasti (hiihdosta, juoksusta)Huilataan sitten, jos välttämättä tahdot, mutta minua väsyttää!

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Virstantolpat, viitat huilaa, kilvan kylän parhaat ajaa, tuskin enään näkee puita, ken nyt ehtii ennen muita, riemull' ei oo enään rajaa!
— Larin-Kyösti, Sydänpäivän lauluja
Näin hän vaihteli ja huilasi.
— Urho Karhumäki, Korpiherra
Barkleyn onnistui silti selvitä täydet erät, vaikka hän käväisikin huilaamassa kanveesissa 11.erän aikana.
— Wikipedia: Iran Barkley

Etymologia

1huilata1 – levätä, levähtää

Alkuperä
Lainasana (muinaisruotsi: hvīla)
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
yleinen et. länsimurteet, ei Inkerinmaa
Vastineita
karjala
  1. suomihuilata
  2. muinaisruotsihvīla, nykyruotsi vila, muinaisnorja hvíla ’levätä’

sen sijaan nykyruotsi murt. Suomi hojla ’levätä’ ← suomi

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalahuilata (← suomi) ’lepäillä, maleksia’

2huilata2 – luistaa, liukua, kiitää (virran mukana); luistella; virrata; heilua

Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Peräpohja
Vastineita
karjala

Lainalähde: Sanaa on pidetty germaanisena lainana ja yhdistetty huilu sanueeseen (katso tätä); toisaalta se on myös yhdistetty ’keveyden’ ja ’helppouden’ merkitysten kautta huilata1 verbiin. Myös erillinen deskr. alkuperä lienee mahdollinen, ainakin merk:n ’heilua’ osalta.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalahuilata ’mennä nopeasti’, huiloa, huiluo ’häilyä, heilua (esimerkiksi vene aalloilla)’

(suomi → nykyruotsi murt. Suomi hoil(a) ’kiitää, juosta’ ja pohjoissaame huiˈlat ’kiitää (vene alavirtaan)’).

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • rest

Esiintymistiheys

6 101 esiintymää · 2.3 / milj.

Suomi24
2.4
Sanomalehdet
5.6
Aikakauslehdet
1.3
Wikipedia
0.3
Reddit
0.5
Tekstitykset
1.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 73 (salata)

Yleisimmät: huilata 31 % · huilaa 21 % · huilaamaan 21 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin huilata taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähuilaanhuilasinolen huilannutolin huilannut
sinähuilaathuilasitolet huilannutolit huilannut
hänhuilaahuilasion huilannutoli huilannut
mehuilaammehuilasimmeolemme huilanneetolimme huilanneet
tehuilaattehuilasitteolette huilanneetolitte huilanneet
hehuilaavathuilasivatovat huilanneetolivat huilanneet
passiivihuilataanhuilattiinon huilattuoli huilattu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähuilaisinolisin huilannut
sinähuilaisitolisit huilannut
hänhuilaisiolisi huilannut
mehuilaisimmeolisimme huilanneet
tehuilaisitteolisitte huilanneet
hehuilaisivatolisivat huilanneet
passiivihuilattaisiinolisi huilattu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähuilaa—
hänhuilatkoonolkoon huilannut
mehuilatkaamme—
tehuilatkaa—
hehuilatkootolkoot huilanneet
passiivihuilattakoonolkoon huilattu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähuilannenlienen huilannut
sinähuilannetlienet huilannut
hänhuilanneelienee huilannut
mehuilannemmelienemme huilanneet
tehuilannettelienette huilanneet
hehuilannevatlienevät huilanneet
passiivihuilattaneenlienee huilattu

Infinitiivit

1. infinitiivihuilata
1. inf. pitkä muotohuilatakseen
2. inf. inessiivihuilatessa
2. inf. inessiivi, passiivihuilattaessa
2. inf. instruktiivihuilaten
3. inf. inessiivihuilaamassa
3. inf. elatiivihuilaamasta
3. inf. illatiivihuilaamaan
3. inf. adessiivihuilaamalla
3. inf. abessiivihuilaamatta
3. inf. instruktiivihuilaaman
4. infinitiivihuilaaminen
5. infinitiivihuilaamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihuilaava
Passiivin 1. partisiippihuilattava
Aktiivin 2. partisiippihuilannut
Passiivin 2. partisiippihuilattu
Agenttipartisiippihuilaama
Kieltopartisiippihuilaamaton

Riimit

-uilɑtɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huilata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huilata