hu­ma­la

substantiivi/ˈhumɑlɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hu-ma-la (3 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 2 984. yleisin sana

Merkitykset

  1. hamppukasvien heimon monivuotinen köynnöskasvi (Humulus lupulus), yleinen oluen mauste, jona käytetään humalan emikukinnoista saatavaa humalajauhoa, (yleisesti) mikä tahansa humalien (Humulus) suvun kasvi
  2. humalatila, juopumus, alkoholin vaikutuksen alaisena olo, alkoholista johtuva myrkytystilaHän oli aivan humalassa.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Lauloivat lemmestä, lauloivat matkoista, lauloivat humalasta, joka kultaa sielun...
— Joel Lehtonen, Myrtti ja alppiruusu; Punainen Mylly
Kun se humala herkyttää minua, — ah, Gunvor, silloin minä uskon tietäväni, millaiseksi elämä muuttuu sitten kun ihmiset ovat suurempia ja parempia kuin nyt.
— Thomas P. Krag, Gunvor Kjeld papin tytär
Maanviljely tuottaa viljaa, vihanneksia, hedelmiä, viiniä, humalaa, hamppua, mahorkkaa ja tupakkaa.
— Wikipedia: Tšuvassia

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan humala lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Koemaistaja juotettiin humalaan ja puukotettiin sähköisellä veitsellä.
— Wikipedia: Udai Hussein
Pakoautoa kuljettanut rattijuoppo oli yli kolmen promillen humalassa.
— Wikipedia: 2007
Mutta yhtähyvin kullakin oli oma kertomuksensa, sekava ja raskas kuin eilinen humala.
— F. M. Dostojevski, Muistelmia kuolleesta talosta
Ja olkoon tämä kerta sen syynä, vaan jos sinä vasta juot humalaan, niin varo itseäsi.
— Kauppis-Heikki, Laara

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

todennäköisesti ← germaaninen, vertaa nykyruotsi muinaisruotsi nykytanska nykynorja humle, muinaisnorja humli, humla, islanti humall, anglosaksi hymele, keskialasaksa homele ’humala’ (latina humulus mahdollisesti myös ← germaaninen); germaaninen ? ← slaavilainen hmelĭ ← *hŭmelĭ ? ← turkin kieli (1066) qumlak ’muratinkaltainen kasvi, josta hunajalla makeuttaen tehdään juomaa’, tšuvassi χumla ’humala’; turkin kieli taholta lainautunut useisiin suomalais-ugrilainen kieliin. On myös arveltu, että kantasuomi:een samoin kuin germaaninen taholle sana olisi lainautunut kaupankäynnin yhteydessä suoraan volganbolgaarista.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhummāla ’humala(kasvi, ‑tila)’, humaltua ’päihtyä’
karjalahumala ’humala’, humaltuo ’päihtyä’
lyydi, vepsähumal ’humala’, humalduda, ‑zuda ’päihtyä’
vatjaumala ’humala’, umaltua ’päihtyä’
virohumal
liiviumāl ’humala, päihtymys’

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus humala.

Englanninkieliset vastineet

  • hop
  • hops
  • European hop
  • bine
  • common hop
  • common hops
  • inebriation
  • insobriety

Esiintymistiheys

77 533 esiintymää · 29.5 / milj.

Suomi24
30.9
Sanomalehdet
13.1
Aikakauslehdet
11.2
Wikipedia
9.1
Reddit
31.5
Tekstitykset
39.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: humalassa 77 % · humalaan 8 % · humala 7 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-umɑlɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Humala. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/humala