huo­ne­ka­lu­puu­sep­pä

Vuoden 1905 vallankumouksen jälkeen saapui Helsinkiin koko joukko virolaisia puutyöläisiä, pääasiallisesti huonekalupuuseppiä.

Edelleen on käsityön työnjako kehittynyt siten, että olevista ammateista on eronnut uusia itsenäisiä ammatteja ("ammatineristys"). Tampereella on siten syntynyt: levysepäntyö kuparisepän ammatista (1863); kaakelinvalmistus muurimestarien ammatista (1849) ja savenvalannasta; kotelo- ja pussityö kirjansitojanammatista (1880-luvulla); ajoneuvotehtaat (1852), huonekalutehtaat (1860), ruumisarkkutehtaat (1863), huonekalupuusepät ja rakennuspuusepät (1890-luvulla) puuseppäin ammatista; dritteliteollisuus (1890-luvulla) tynnyrintekijänammatista; piipputeollisuus (1885), sorvariteollisuus (1898) sekä sateensuoja- ja keppiteollisuus (1900-luvun alussa) sorvarinammatista; makkarateollisuus (1874) teurastuksesta; lakkiteollisuus (1880-luvulla), hattuteollisuus (1890-luvulla) räätälinammatista.

Henkisten kiinnostusten lisäksi Stjernström oli perehtynyt huonekalupuusepän töistä ja puun muotoilemiseen.