huo­ne­ka­lu

substantiivi/ˈhuo̯neˣˌkɑlu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

huo-ne-ka-lu (4 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 5 293. yleisin sana

Yhdyssana: huone + kalu

Merkitys

  1. tilassa tai huoneessa oleva käyttöesineEsimerkiksi tuoli, pöytä ja hylly ovat huonekaluja.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Ja äkkiä kuului pimeästä heidän altaan taistelun temmellystä, huonekaluja paiskautui lattiaan, kajahti sanoja, huudahduksia, päättyen kamalaan, hirvittävään, käheään korinaan, kuin olisi joku murhattu...
— Maurice Leblanc, Ontto neula
Jos maksan, otan sen mukaani täysin laillisesti, ja jos olisi mahdollista, veisin huonekaluni laittomastikin, huomautti Schaunard.
— Henri Murger, Boheemielämää
Pähkinäpuuta käytetään muun muassa viiluina tai kokopuuna hienoihin koriste -esineisiin, soittimiin, ampuma -aseiden periin, huonekaluihin ja sisustustöihin.
— Wikipedia: Jalopähkinät

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan huonekalu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hra Lenormand istuutui, tähystellen terävillä silmillään mattoa, huonekaluja ja kaihtimia.
— Maurice Leblanc, 813
Minulla on niin soma valkea huone, siniset seinäpaperit, valkeat, vanhanaikaiset huonekalut...
— Maila Talvio, Pimeänpirtin hävitys
Asiantuntijan silmällä hän tarkasteli huonekaluja, tauluja, kirjastoa, kirjoituskonettani.
— Urho Karhumäki, Viulu ja posetiivi
Ei konserteissa eikä mahonkisten huonekalujen keskellä.
— Ernst Lampén, Pikakuvia Raja-Karjalasta

Etymologia

Sanakirjassa
Yhdyssana, käsitellään sanan kalu yhteydessä
Vanhin tieto
Reinhold von Becker, 1821
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Jos sana palautuu asuun *kalvu, se voi osittain olla = pohjoissaame galˈvo (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’(kauppa, talous)tavara, työkalu; (Ko myös) miehen kalu’; toisaalta itämerensuomi kalu merk:ssä ’kuivunut puukappale, kepakko, palikka’ voi olla samaa onomat.-deskr. alkuperää kuin kalikka1 (katso tätä, vertaa myös kälviä). — suomi → nykyruotsi murt. kalu, kalo, tavallisesti mon. kalor, kalusar ’työkalut, tarpeet, leikkikalut; miehen sukuelimet’; itämerensuomi → venäjä murt. kalúžina (? ← vepsä kali̮ińe, g. kali̮ižen) ’vedessä lahonnut ja kuivunut puu, pölkky’ ja ? háluj, hóluj ’joen mukanaan kuljettamat puut, risut, oksat, puusälöt tms. tulvan jälkeen niitylle jäänyt lieju’ (→ komi ke̮luj ’roju, kama; (talous)tavarat; (pesu)vaatteet’).

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkalu, karvakalu (sp.) ’penis’
karjalakalu ’kuivunut puukappale, kepakko, kalikka, pilke; penis; tavara, kapine’
lyydi, vepsäkalu ’kaskenpoltosta jäänyt, puoliksi palanut puukappale, kalikka’
vatjakalu ’esine, kalu’
viromurt. (mon.) kalud ’vanhat esineet, rojut, ryysyt’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • cabinetworkyläkäsite
  • article of furniture
  • piece of furniture
  • furniture

Esiintymistiheys

34 899 esiintymää · 13.3 / milj.

Suomi24
12.3
Sanomalehdet
22.9
Aikakauslehdet
19.6
Wikipedia
15.5
Reddit
6.9
Tekstitykset
15.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: huonekaluja 36 % · huonekalut 27 % · huonekalujen 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑlu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huonekalu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huonekalu