it­sel­li­nen

substantiivi, adjektiivi/ˈitselːinen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

it-sel-li-nen (4 tavua) · 10 kirjainta

Johdettu sanasta: itse

Merkitys

  1. (historia)Suomen sääty-yhteiskunnan maaseudulla asunut henkilö, joka ei ollut kenenkään kiinteässä palveluksessa eikä saanut elantoaan maanviljelyksestä

Esimerkkilauseet

Aslak oli telannut jalkansa viime torstaina hirsimetsässä, — rouva oli sitonut haavan; — ja itsellinen Andres makasi keuhkokuumessa; lukkari oli käynyt iskemässä suonta; lapsia oli tupa täynnä ... mikä tulisi neuvoksi jos isä kuolisi!
— Jonas Lie, Perhe Giljellä
Kysymys on parhaillaan siitä, millä tavoin kunta edullisimmin ja pienimmällä tappiolla muuttaisi rahaksi nuo riidassa olleet rukiit, koska niitä kuitenkaan ei tarvita, ja siitä on syntynyt ankara väittely, jota torpanmiehet ja itselliset huudoillaan sotkevat.
— Kalle Kajander, Kunnanmiehiä
On hyvä pitää mielessä, että [] syntyy nimenomaan ääniraossa, eikä sillä ole itsellistä supraglottaalista artikulaatiota, vaikka näin sattaakin vaikuttaa, kun verrataan keskenään esimerkiksi sanojen pihi ja puhu ääntämistä.
— Wikipedia: Soinnillinen glottaalifrikatiivi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan itsellinen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Erittäin oli sanonut, että hän puhuu köyhäin puolesta, itsellisten, mäkitupalaisten, torpparien ja palvelijoiden puolesta.
— Väinö Kataja, Maalaiskuvia I

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan itse yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä

Sanan alkuperäinen merkitys todennäköisesti ’varjo’, josta ’varjosielu, sielu’; pron.-merkitys myöhäisempi, samaten kuin esimerkiksi sanoilla muinaisintia ātmā ja heprea nefeš ’sielu; itse’. suomi itsetön ’tajuton’, vepsä itšhīńe ja mordva eś orma ’kaatumatauti’ sisältävät muiston vanhasta merkityksestä: alkukantaisen käsityksen mukaan ihminen tämän taudin kohdatessa menettää sielunsa. unkari taholla on oletettu kehitystä ’varjosielu’ → ’(kuoleman jälkeen) pelottava haamu’ → ’sairautta aiheuttava henki’ → ’sairaus’.

Vastineet sukukielissä (14 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenitse
karjalaitše ’itse; vaikka; ja’, itšelline ’muista riippumaton, itsenäinen’, itšetöin ’isännätön (esimerkiksi hevonen); ymmärtämätön, voimaton (esimerkiksi lapsi), vaivainen, pyörtynyt, tiedoton, tolkuton; orpo; rikkinäinen’, ittšenäine ’yksityinen; muista riippumaton, itsenäinen’
lyydiitše, ittše-
vepsäitše ’itse; oma’, itšhīńe ’sukulainen; jolla sukulaispiiri on pieni (P); kaatumatauti (E)’
vatjaize, izze, (vatjan Kukkosin murre) ittse, ittsä ’itse’
viroise, eteläviro esiʾ ’itse; oma; eri, erittäin; sitä paitsi’, isegi ’jopa, vieläpä, -kin, -kaan, ‑kään’
liiviīʾž ’itse’, ižeńtš ’oma’

(suomi → pohjoissaame iccâlâssii, iccâlis ’itsestään’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamejieš, inarinsaame jieč ’itse’
ersämordvaersämordva eś, äś, mokšamordva eś ’itse; oma’, ersämordva eś orma ’kaatumatauti, kouristus’
mariəš-, š-, iš-:, länsimari əške, ške, itämari ške, iške ’itse; oma’
udmurttiat́śim, ‑id, ‑iz, at́śi̮m, ‑i̮d, ‑i̮z ’minä, sinä, hän itse’ jne.
komiat́śi̮m, ‑i̮d, ‑i̮z ’sama merkitys’
mansiis: pohjoismansi is ’ihmisen varjo; elävän tai kuolleen ihmisen läpinäkyvä, harhaileva »henki»’, etelämansi īsəj-kōrəw, itämansi is-k˳ar, länsimansi is-kor, pohjoismansi is-χor ’haamu; elävän ihmisen varjosielu, joka tavallisesti on hänen ruumiissaan; henki’ (kor jne. ’kuva, hahmo’), länsimansi jiw-is ’puun varjo’
etelähantietelähanti is, ĭs, pohjoishanti ĭs ’sielu, henki, elämä’, etelähanti pohjoishanti is-χŏr, ĭs-χŏr ’haamu; kuvahainen; varjo, varjokuva’
–? unkari iz, íz, ísz, isz ’kuolio, syöpä; paha ientauti, sammastauti pikkulapsilla; sielullinen pakottava syy, todennäköisesti vahingollinen’.

Lue myös Kotuksen kirjoitus itsenäisyys.

Esiintymistiheys

2 389 esiintymää · 0.9 / milj.

Suomi24
1.0
Sanomalehdet
1.4
Aikakauslehdet
1.1
Wikipedia
0.3
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Itsellinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/itsellinen