jul­muus

Se ei huomannut, ei tahtonut huomata ihmisten julmuutta, häijyyttä, vääryyttä, se tahtoi lahjomattomalla hyväilyllään, lämmöllään, sirolla kauneudellaan palkita poloisia näinä elämästä eroamisen raskaina hetkinä.

— Taitaa vaan olla, minä näen niin huonosti, vastasi raajarikko; — mutta mielelläni annan tuon toisen jalkani, jos hän tekee lopun tanskalaisten vallasta ja kaikista heidän julmuuksistaan.

Sen teemoina ovat niin epäröinnit, vastuunkantaminen, läheisen kaipuu, aikuisten maailman julmuus ja erilaisuus.