ju­tus­taa

verbi/ˈjutustɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ju-tus-taa (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: juttu

Merkitys

  1. jutellaJoukossa oli paljon mustia naisia, jotka nauroivat ja jutustivat matkatessaan miestensä kanssa.

Esimerkkilauseet

He saattoivat jutustaa jo järkeviä asioita niinkuin aikuiset miehet; auringon laskusta ja nousemisesta, salamoista ja ukkosen jylinästä, sadepisaroista ja purojen lirinästä, noista alati uusiutuvista Luojan luomisen töistä, joita ihminen näki, mutta ei koskaan täysin ymmärtänyt.
— Urho Karhumäki, Korpiherra
Kivien kuumetessa ja saunan kylpykuntoon joutuessa ukko riisuskelee hiljalleen, tupakoi ja jutustaa.
— Urho Karhumäki, Avoveteen
Ja kun hän joskus aikoi vähän jutustaa vaimonsa kanssa, tämän istuessa kynä korvan takana, niin saattoi hän saada sellaisenkin huomautuksen että: ole nyt hiljaa vielä vähän aikaa!
— August Strindberg, Avioelämää I

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan jutella yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi, ersämordva

jne. (suomi → nykyruotsi murt. Suomi jott(a) ’puhua, kertoa’, jutt(o) ’kertomus, asia’)

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenjutto ’juttu’
karjalajutella ’jankata, riidellä, valitella’, jututa, juttuilla, juttoilla ’jutella, kertoa; kinastella, käräjöidä’, juttu ’pieni riita, jankutus; oikeusjuttu, käräjäasia’
vatjaju(t)e̮lla, juolla (prs. juttē̮n) ’puhua, sanoa, jutella’, juttu ’juttu, juttelu; kertomus’
viroütelda, öelda (prs. ütlen) ’sanoa, lausua, tarkoittaa’, jutt (g. jutu) ’juttu, puhe, pakina, kertomus’, jutustada ’jutella, kertoilla, pakista’, jutlus, eteläviro jutus ’saarna’, jutlustada ’saarnata’
liivijut (? ← viro) ’juttu, puhe’, juttə aʾijə ’keskustella, kertoa, jutella’ (vertaa viro juttu ajada ’sama merkitys’), jutīst ’kertoa, jutustaa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva jovtams, joftams, mokšamordva joftams ’sanoa, kertoa, määrätä, selittää’, ersämordva jovtalmo ’satu’, jovks, jofks, mokšamordva jofks ’sama merkitys, arvoitus’.

pohjoissaame juttus, murt. juhttō ’juttu’, turjansaame juhted ’kertoa’ ← suomi.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

524 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa)

Yleisimmät: jutustaa 55 % · jutustamme 28 % · jutusta 17 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin jutustaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäjutustanjutustinolen jutustanutolin jutustanut
sinäjutustatjutustitolet jutustanutolit jutustanut
hänjutustaajutustion jutustanutoli jutustanut
mejutustammejutustimmeolemme jutustaneetolimme jutustaneet
tejutustattejutustitteolette jutustaneetolitte jutustaneet
hejutustavatjutustivatovat jutustaneetolivat jutustaneet
passiivijutustetaanjutustettiinon jutustettuoli jutustettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäjutustaisinolisin jutustanut
sinäjutustaisitolisit jutustanut
hänjutustaisiolisi jutustanut
mejutustaisimmeolisimme jutustaneet
tejutustaisitteolisitte jutustaneet
hejutustaisivatolisivat jutustaneet
passiivijutustettaisiinolisi jutustettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäjutusta—
hänjutustakoonolkoon jutustanut
mejutustakaamme—
tejutustakaa—
hejutustakootolkoot jutustaneet
passiivijutustettakoonolkoon jutustettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäjutustanenlienen jutustanut
sinäjutustanetlienet jutustanut
hänjutustaneelienee jutustanut
mejutustanemmelienemme jutustaneet
tejutustanettelienette jutustaneet
hejutustanevatlienevät jutustaneet
passiivijutustettaneenlienee jutustettu

Infinitiivit

1. infinitiivijutustaa
1. inf. pitkä muotojutustaakseen
2. inf. inessiivijutustaessa
2. inf. inessiivi, passiivijutustettaessa
2. inf. instruktiivijutustaen
3. inf. inessiivijutustamassa
3. inf. elatiivijutustamasta
3. inf. illatiivijutustamaan
3. inf. adessiivijutustamalla
3. inf. abessiivijutustamatta
3. inf. instruktiivijutustaman
4. infinitiivijutustaminen
5. infinitiivijutustamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippijutustava
Passiivin 1. partisiippijutustettava
Aktiivin 2. partisiippijutustanut
Passiivin 2. partisiippijutustettu
Agenttipartisiippijutustama
Kieltopartisiippijutustamaton

Riimit

-utustɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Jutustaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/jutustaa