jut­tu

substantiivi/ˈjutːu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

jut-tu (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 143. yleisin sana

Merkitykset

  1. (arkikieltä)sanottava tai tehtävä asiaHaluan tehdä yhden jutun.
  2. juoruSe on vain juttu.
  3. puhe, jutteluSiitä on ollut juttua.
  4. kertomus, tarinaLuin lehdestä hauskan jutun.
  5. artikkeli, lehtijuttuOlipa mielenkiintoinen juttu!
  6. tapaus, keissiihme juttu
  7. oikeustapaus, oikeusjuttuNyt on kiharainen juttu menossa.
  8. (arkikieltä)seksuaalinen tai seurustelusuhdeHeidän juttunsa päättyi eroon.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

"Kyllä, hyvä herra", vastasi hän; "voisin kertoa kymmeniä hauskoja juttuja, mutta nuori rouva on liian herkkätuntoinen niitä kuunnellakseen".
— Samuel Richardson, Pamela naimisissa
Lulle määrättiin lämmittäjäksi; Bella hämmensi siirappikeitosta; Pentti teki tötteröt ja Liisi hiipi Hannan viereen, joka huvitti seuraa hauskoilla jutuilla.
— Toini Topelius, Kehitysaikana tytöistä
Hän ei pitänyt paratiisista ja olisi voinut lähteä sieltä jutun ratkaistuaan, mutta palasi, koska pelkäsi katuvansa, kun vanhana istuisi keinutuolissa.
— Wikipedia: Murha paratiisissa

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan juttu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Akbar kertoi jutun tässä joku päivä sitten, ja koko Algier nauraa sille vielä...
— Alphonse Daudet, Tarasconin Tartarin
Ikävä juttu, että meiltä juuri nyt puuttuu Pan Handle — hänestä olisi hyvä apu."
— Zane Grey, Aavikon ratsastaja
Välikäräjissä Tanttilassa kesti Johan Adamssonin jutun käsittely viisi päivää.
— A. Th. Böök, Vanhankansan tapoja ja taikoja
Suokaa anteeksi, että vieläkin kysyn: eikö teitä ikävystytä kuunnella juttujani?
— Anton, Venäläistä rakkautta

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan jutella yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi, ersämordva

jne. (suomi → nykyruotsi murt. Suomi jott(a) ’puhua, kertoa’, jutt(o) ’kertomus, asia’)

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenjutto ’juttu’
karjalajutella ’jankata, riidellä, valitella’, jututa, juttuilla, juttoilla ’jutella, kertoa; kinastella, käräjöidä’, juttu ’pieni riita, jankutus; oikeusjuttu, käräjäasia’
vatjaju(t)e̮lla, juolla (prs. juttē̮n) ’puhua, sanoa, jutella’, juttu ’juttu, juttelu; kertomus’
viroütelda, öelda (prs. ütlen) ’sanoa, lausua, tarkoittaa’, jutt (g. jutu) ’juttu, puhe, pakina, kertomus’, jutustada ’jutella, kertoilla, pakista’, jutlus, eteläviro jutus ’saarna’, jutlustada ’saarnata’
liivijut (? ← viro) ’juttu, puhe’, juttə aʾijə ’keskustella, kertoa, jutella’ (vertaa viro juttu ajada ’sama merkitys’), jutīst ’kertoa, jutustaa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva jovtams, joftams, mokšamordva joftams ’sanoa, kertoa, määrätä, selittää’, ersämordva jovtalmo ’satu’, jovks, jofks, mokšamordva jofks ’sama merkitys, arvoitus’.

pohjoissaame juttus, murt. juhttō ’juttu’, turjansaame juhted ’kertoa’ ← suomi.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • stuff
  • bag
  • suit
  • thingamabob
  • thingamajig
  • thing
  • figment
  • business

Esiintymistiheys

2 049 666 esiintymää · 780.9 / milj.

Suomi24
847.9
Sanomalehdet
197.5
Aikakauslehdet
208.7
Wikipedia
33.9
Reddit
1153.7
Tekstitykset
864.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: juttu 45 % · juttuja 16 % · jutut 9 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-utːu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Juttu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/juttu