kar­val­li­nen

adjektiivi/ˈkɑrʋɑlːinen/
Jaa

Johdettu sanasta: karva

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. sellainen, jossa on karvoja; karvapeitteinen

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Jolla tuot puhasta vettä, kannat kullan karvallista.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Kun koko kylän karja kulki jonossa kotiin, niin katsoivat paimenet minkä karvallinen lehmä kulki eellimmäisenä, sellainen muka oli huomispäivän ilma.
— Johannes Häyhä, Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 5 Kesäaskareet
Karvamuunnoksia on kaksi, karvaton ja karvallinen - ensiksi mainitun hampaisto on lähes aina epätäydellinen.
— Wikipedia: Perunkarvatonkoira

Esiintymistiheys

350 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.3
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikarvallinen
Genetiivikarvallisen
Partitiivikarvallista
Essiivikarvallisena
Translatiivikarvalliseksi
Inessiivikarvallisessa
Elatiivikarvallisesta
Illatiivikarvalliseen
Adessiivikarvallisella
Ablatiivikarvalliselta
Allatiivikarvalliselle
Abessiivikarvallisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet