ke­nos­sa

adverbi/ˈkenosːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ke-nos-sa (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: keno

Merkitykset

  1. yksikön inessiivi sanasta keno
  2. kallistuneena, vinossa, nojassa, kenollaan (usein taaksepäin)Älä istu niska kenossa. Siitä tulee niskakipuja.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Hänen helmitetty kaulansa on kenossa.
— Lauri Haarla, Ritvalan ilovalkeat
Tuossa pöydän päässä, kellon alla, istuisi Muurmannin Jonne selkä kenossa, Ruijan leikkoja poltellen.
— Arvi Järventaus, Maan hiljaiset
Televisiossa esiintyessään hänellä oli tapana kävellä pää kenossa kohti kameraa lähetyksen päätteeksi.
— Wikipedia: Petri Takala

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan keno yhteydessä
Vanhin tieto
Raamattu, 1642
Vastineita
viro

Lähtökohta: ? ← kantagermaani *kenu-, vertaa muinaisnorja kinn ’poski; veneen osa, etuosa’, nykysaksa Kinn ’leuka; kölipuun etupää’.

suomi sanalle on esitetty etäsukukielistä vastineita, jotka eivät kuitenkaan voi kuulua sen yhteyteen.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

virokenus ’ylpeästi taaksepäin kaaressa, kenossa’

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Riimit

-enosːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kenossa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kenossa