kiila
erisnimi, substantiivi/ˈkiːlɑ/
Merkitykset
- 1.loivasti oheneva kappale, joka rakoon työnnettäessä aiheuttaa työntösuuntaan nähden kohtisuoran voiman raon reunoihinKirveen terä pysyi tiukasti varressa, kun olin lyönyt kiilan varren silmään.
- 2.kolmiomuotoinen taistelumuodostelma, varsinkin sen kärki
- 3.mikä tahansa kolmiomainen, kapea tai tunkeutuvat muoto tai kuvio
- 4.(kuva)erimielisyys, etenkin kun niitä pyritään aiheuttamaanApunen iski kiilaa suomalaiseen mediakeskusteluun.
Synonyymit
Etymologia
vanha germaaninen laina
Yhdyssanat ja johdokset
Yhdyssanat
Johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.wedge
- saksaKeil (m)
- ranskacoin (m), cale (f)
- venäjäклин (m)
- esp.cuña (f)
- virokiil
- italiacuneo (m), zeppa (f)
- puolaklin
- norjakile
Hierarkia
Yläkäsitteet
Esimerkkilauseet
"No, sir", jatkoi Mannering, "lyhyeen sanoen hän arveli, että kun Singlesiden tila oli kuin kiilana kahden hänen tiluksensa välissä ja neljä tai viisi penikulmaa Ellangowanista erillään, saattoi molempien asianosaisten mukavuudeksi tapahtua jotakin myyntiä, vaihtokauppaa tai järjestelyä".
Oli lyötävä kiiloja kiskojen ja pölkkyjen väliin ja koetettava saada lyömänteet tasaisiksi, sillä kovin pahasti keikahtelivat vaunut ohi kiitäessään.
Niitä ovat saya eli huotra, tsuka eli kourain, terän ja kahvan välinen kiila habaki sekä meguki, joka on säilän ruodon ja kouraimen yhteen liittävä bambusta valmistettu sokka.
Englanninkieliset vastineet
- wedge
- gusset
- shim
- gore
- coign
- coigne
- quoin
- spline
Esiintymistiheys
6 085 esiintymää, 2.3 / milj.
Suomi24
1.8
Sanomalehdet
10.1
Aikakauslehdet
4.2
Wikipedia
5.5
Reddit
2.2
Tekstitykset
1.5
Taivutustiedot
Taivutusluokka 9
| Nominatiivi | kiila |
| Genetiivi | kiilan |
| Partitiivi | kiilaa |
| Essiivi | kiilana |
| Translatiivi | kiilaksi |
| Inessiivi | kiilassa |
| Elatiivi | kiilasta |
| Illatiivi | kiilaan |
| Adessiivi | kiilalla |
| Ablatiivi | kiilalta |
| Allatiivi | kiilalle |
| Abessiivi | kiilatta |
Riimit
-iːlɑ
Kaikki riimit