- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Slangissa
- 1900 lähtien
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- karjala, viro
Onomat. sanoja, vertaa kilistä ja kilkki2.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | kilkata ’lyödä kilauttaa’, kilketteä ’kilistä, kilkattaa’, kilkkoa ’kilistä, kilkkua’, kilkuttoa ’sama merkitys’ |
|---|---|
| viro | kilkada, kilgata ’lyödä, iskeä; huudahtaa’. |
suomi → nykyruotsi murt. Suomi kilka- ’vasaroida’ ja saame gilˈket ’kilkkaa, kilistä’.
Samaa juurta olevia sanoja
Helsingin slangissa
killa ’raha’; myös gilla, kilkku
osittain ehkä lyhentymä sanasta killinki ’pikkuraha’ (← ruotsi skilling ’kolikko; rahayksikkö’), osin onomatopoieettisesta sanueesta kilistä, kilkkua, kilahtaa, kuten kilkkis ’kolikkopeli’, kilkkaa ’osua (pelivälineellä)’, kilahtaa ’raivostua’ ja kilari ’raivokohtaus’. Vertaa myös gilat ’rahat’.