1kimma1 – siru, hiukkanen, lastu; jousto, joustavuus; kimmahdus
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kimmota yhteydessä
- Vastineita
- karjala
Deskr.-sävyisiä sanoja, joita on (erheellisesti) verrattu etäsukukieliinkin ja toisaalta arveltu niiden lainautuneen nykyruotsi murteisiin.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | kimmota ’kimmota’ (← suomi), kimpastuo ’kimmahtaa’, kimpestyö ’sama merkitys, kimmota’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
2kimma2 – nainen; vanha nainen, eukko; vaimo; äiti; huonomaineinen nainen; tyttö, nuori nainen; tyttöystävä
- Slangissa
- 1900 lähtien
Helsingin slangissa
gimma ’nainen; vanha nainen, eukko; vaimo; äiti; huonomaineinen nainen; tyttö, nuori nainen; tyttöystävä’; myös kimma
varmaankin samaa alkuperää kuin gumma (1930–) ’(vanha) nainen, eukko’ (← ruotsi gumma id, ainakin osittain sanasta gudmor ’kummitäti’), vaikka näyttäisikin olevan suomenkielisessä slangissa tätä iäkkäämpi. Vertaa giba.
Johdoksia: gimmu ’nuori nainen, tyttöystävä’, gimuli, kimuli ’nainen; vaimo; tyttö’