Merkitys
- 1.kirkon torniin tai erilliseen tapuliin sijoitettu suuri metallinen soittokello, jota soitetaan mm. ennen jumalanpalveluksen alkua ja hautajaisten yhteydessäMonissa kirkoissa on iso ja pieni kirkonkello.
Etymologia
Käännökset
- engl.church bell
- ruotsikyrkklocka
- saksaKirchenglocke (f)
- esp.campana (f)
- virokirikukell
- italiacampanile (m)
Hierarkia
Esimerkkilauseet
Merenmittaaja istui parvekkeella morsiamensa vieressä muiden mahtimiesten rinnalla; kirkonkellot soivat, tykit paukkuivat, torvet torisivat, rummut pärisivät, liput ja liinat liehuivat.
Tänne ma pakenin, pannahinen, saavuin ma saarelle selälliselle, tänne ma hiivin, hirtehinen Jumalan julkisen istuimelle, kuulin ma kilinät kirkonkelloin, sain kopin kolkoilla kivillä maata, rukoilla, ruoskia ruumistani, miettiä, mitä ei sanoa saata.
Muutaman vuoden kuluttua purettiin huonokuntoinen kirkon torni, eikä tilalle rakennettu uutta, vaan kahden kirkonkellon sijoituspaikaksi tehtiin rakennuksen lähelle kellotapuli, joka valmistui 1832.
Englanninkieliset vastineet
- church bell
Esiintymistiheys
2 478 esiintymää, 0.9 / milj.
Suomi24
0.8
Sanomalehdet
1.7
Aikakauslehdet
1.4
Wikipedia
4.5
Reddit
0.5
Tekstitykset
1.1
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1
| Nominatiivi | kirkonkello |
| Genetiivi | kirkonkellon |
| Partitiivi | kirkonkelloa |
| Essiivi | kirkonkellona |
| Translatiivi | kirkonkelloksi |
| Inessiivi | kirkonkellossa |
| Elatiivi | kirkonkellosta |
| Illatiivi | kirkonkelloon |
| Adessiivi | kirkonkellolla |
| Ablatiivi | kirkonkellolta |
| Allatiivi | kirkonkellolle |
| Abessiivi | kirkonkellotta |
Riimit
-elːo
Kaikki riimit