Asiasanasto.fi

kirkonkirous

substantiivi

/ˈkirkonˌkirous/

Yhdyssana: kirkko + kirous

Merkitys

  1. 1.anateema

Etymologia

genetiivi + kirkko + kirous

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Piispa oli julistanut Lallin kirkonkiroukseen, olipa uhannut haastaa käräjiinkin, mutta mitäpä välitti Lalli, vapaa mies ja vanhojen jumalien uskollinen palvoja, piispasta ja hänen julistuksestaan sekä uhkauksistaan.

Aarno Karimo, Kumpujen yöstä I Muinaiskansaa

Apotti Fortier oli julistanut poloisen vainajan kirkonkiroukseen, evännyt häneltä kirkon ja siunatun maan.

Alexandre Dumas, Kansanmies

Ruhtinaita, jotka eivät toimineet kerettiläisiä vastaan, uhattiin kirkonkirouksella, jota pidettiin keskiajalla äärimmäisen ankarana rangaistuksena.

Wikipedia: Kerettiläisyys

Esiintymistiheys

829 esiintymää, 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
1.8
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

Nominatiivikirkonkirous
Genetiivikirkonkirouksen
Partitiivikirkonkirousta
Essiivikirkonkirouksena
Translatiivikirkonkiroukseksi
Inessiivikirkonkirouksessa
Elatiivikirkonkirouksesta
Illatiivikirkonkiroukseen
Adessiivikirkonkirouksella
Ablatiivikirkonkiroukselta
Allatiivikirkonkiroukselle
Abessiivikirkonkirouksetta

Riimit

-irous

Kaikki riimit