ki­su

substantiivi/ˈkisu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ki-su (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 6 527. yleisin sana

Merkitys

  1. (lapsekasta kieltä) kissa

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Montmorency ei vähiä haikaile, se on rohkea poika; mutta tällä kisulla oli omituinen, selittämätön katse, joka sai uljaimmankin koiran sydämen nousemaan kurkkuun.
— Jerome K. Jerome, Kolme miestä veneessä
Hänen silmänsä olivat kiinni, mutta hän kuuli kuin etäisenä tuulensoittona Jannen jokaisen sanan ja näki selvästi Jussi Jussinpojan, Nikke Oravaisen, Kisu-Misun ja Hau-Haun, jotka viilettelivät hopealaivalla heitä kohti täysin purjein.
— Urho Karhumäki, Korpiherra
Suomenkielisissä jälkiäänityksissä sanotaan "kisu - tai kissimirri", joka muuttuu muotoon "kitu - tai kittimirri".
— Wikipedia: Tipi

Etymologia

1kisu1 – kiima

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kisa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, viro, pohjoismansi, itähanti, unkari

On epävarmaa, kuuluuko tähän yhteyteen myös murt. kisu ’(Häme Pohjois-Pohjanmaa Peräpohja) häkä, huono löyly; pilaantunut, hapan; (lounaismurteet) kirvely, kutka’, vertaa kisma ja kissaantua.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkisaella ’kisailla, telmiä’
karjalakisa ’tanssi, leikki, telme; peli, huvi, tanssit; touhu, puuha’, kisata, kisailla ’kisata, leikkiä, kilpailla; hyppiä, tanssia; pelata, soittaa’, kisavo ’leikki, tanssi, peli, kisailu’
lyydikižata ’leikkiä, kisata’
virokisa ’huuto, melu, parku, metakka’, kisada ’huutaa, meluta’
–? liivi (Emil Nestor Setälän aineistosta) kizāʾ ’häly’

(pohjoissaame gissâ ’telme; melu’ ← suomi)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

pohjoismansipohjoismansi kās- ’kilpailla’, kās ’leikki; ilo’
itähantiitähanti etelähanti kĕs-, pohjoishanti kä̆s-, kăs- ’kilpailla, juosta (tai ajaa, soutaa) kilpaa’
unkariküzd, (vanh.) küszöd ’tapella, painia; riidellä’.

Samaa juurta olevia sanoja

2kisu3 – kissa

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: kisse)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan kissa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä

Lähtökohta: ← nykyruotsi murt. kisse, kise, kissa, kiss = nykytanska kiss, muinaisnorja kisi ’kissa’, esiintyy monissa kielissä, pohjana kissan kutsuhuuto kiss, jota vastaa nykysaksa kitz.

viro kiisu, kiisukene, kiis(i), tiis(su) ’kisu, mirri’ joko kissan kutsuhuudosta tai ← venäjä murt. kísa, kíska, kis-kis jne. ’kissa, mirri, »kis-kis»’.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen, karjalakissa (mahdollisesti ← suomi)
vepsäkisoi, kisō, piśō, piśūńe ’kissa (hyväilynimi)’

suomi → vatja (vatjan Kukkosin murre), viro rantamurt. kissa ja pohjoissaame gisˈsa (inarinsaame) ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.pussy-cat, puss, pussy, kitty, kitty-cat
  • ranskaminou, minet
  • venäjäкотик, кошечка
  • esp.mozo, gatito
  • italiamicio (m)

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • puss
  • pussy
  • pussy-cat
  • kitty
  • kitty-cat

Esiintymistiheys

26 028 esiintymää · 9.9 / milj.

Suomi24
11.2
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
0.6
Wikipedia
0.5
Reddit
1.5
Tekstitykset
10.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: kisu 46 % · kisun 13 % · kisut 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-isu

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kisu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kisu