ko­la

erisnimi, substantiivi/ˈkolɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ko-la (2 tavua) · 4 kirjainta · Suomen kielen 19 313. yleisin sana

Merkitykset

(käännetty englannista)

substantiivi

  1. lumikola: auramainen työkalu lumen luontiin ja työntämiseen
  2. kolapähkinä elintarvikkeena
  3. kolapähkinällä maustettu virvoitusjuoma, kolajuoma

erisnimi

  1. tšadilainen kieli, jota puhutaan Tšadjrven etelpuolella
  2. suomalainen sukunimi

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Mitä olisi Pohjois-Karjala ilman Kolia!
— Kaarlo Hänninen, Suomen samoilijat III
Hän katseli toiselle puolen jokea, jossa proselyytit vielä kierivät ja valittelivat matalikossa, ja hymy katosi hänen huuliltaan, sillä hän näki, että Tübingenin lähetys Buria Kolien luona oli kuollut.
— Rudyard Kipling, Kertomuksia Intiasta
Grandin makuja ovat muun muassa mansikka, appelsiini, vadelma, päärynä ja appelsiini -kola.
— Wikipedia: Grandi

Etymologia

1kola1 – usein salkomaisia siirtely-, liikuttelu- tai kuljetusvälineitä, esim. seiväs, jonka päässä on poikittaislauta tai ‑rauta, rautapäinen keppi, hiilihanko tai ‑keppi; takarekenä käytetty jalas, vesisaavin kuljettamisjalas, vetoantura; kaukalomaisia tai laatikkomaisia esineitä; kouru, ränni, olas, seipäistä tms. tehty kalapato

Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
yleinen, ei Vermlanti
Vastineita
karjala

Lähtökohta: itämerensuomi sanueen alkumerk. voinut olla ’seiväs, salko’ tms., ja sellaisena se muistuttaa suuresti slaavilainen kielten sanaa (venäjä) kol ’seiväs, tanko’, joka on vanhaa indoeurooppalainen juurta.

Eri tahoilta saatuja vaikutteita osoittavat myös merk:t ’kaukalo’ (vertaa venäjä kolóda ’sama merkitys’) ja ’suksen olas’ (? ← pohjoissaame goalle, luulajansaame kå̄llē ’sama merkitys’). — Toisaalta on arveltu, että itämerensuomi taholta saatuja lainoja olisivat komi ke̮la ’varsta’ ja venäjä holúj ’kalapato’. Tähän yhteyteen tuskin kuuluu komi koĺas ’kalapato’ ja missään tapauksessa eiostjE külə ’patomainen pyydys’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalakola ’seiväs, vaaja; jyrä’, kolu, kolo ’kalapato, vitsamerta’
–? viro murt. kõle(kepp), kele ’iso, pitkä kävelykeppi, kerjurinsauva’.

2kola2 – kolajuoma

Alkuperä
Kansainvälinen sana

Lähtökohtana lähinnä englannin cola ’kolajuoma; koolapuu’ ← Länsi-Afrikan kielet.

Englanninkieliset vastineet

  • Kola
  • cola

Esiintymistiheys

5 611 esiintymää · 2.1 / milj.

Suomi24
1.6
Sanomalehdet
11.4
Aikakauslehdet
4.8
Wikipedia
1.2
Reddit
2.6
Tekstitykset
1.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: kolina 30 % · kola 17 % · kolin 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-olɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kola. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kola