ko­lu

erisnimi, substantiivi/ˈkolu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ko-lu (2 tavua) · 4 kirjainta

Merkitys

  1. suomalainen sukunimi

Esimerkkilauseet

Pirttilän väelle oli Kolu-Ollilla vanhaa vihaa.
— Väinö Kataja, Maalaiskuvia I
Kim Jussi saapui Kolu-Ollin mökille, jossa taas oli kahvila ja josta ei enää ollut kotikylään kun kymmenen kilometriä, kuuli hän pihalta hälyä ja näki, että tullimiehet siellä tarkastelivat kuormia sähkölamppujen valossa.
— Väinö Kataja, Ruotsin rajalta
Se sijaitsee metsämaastossa pitkänomiasen ja 30 metriä syvän painauman (kolu) pohjalla.
— Wikipedia: Tervalampi (Ikaalinen)

Etymologia

1kolu1 – kola

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kola yhteydessä
Vastineita
karjala

Lähtökohta: itämerensuomi sanueen alkumerk. voinut olla ’seiväs, salko’ tms., ja sellaisena se muistuttaa suuresti slaavilainen kielten sanaa (venäjä) kol ’seiväs, tanko’, joka on vanhaa indoeurooppalainen juurta.

Eri tahoilta saatuja vaikutteita osoittavat myös merk:t ’kaukalo’ (vertaa venäjä kolóda ’sama merkitys’) ja ’suksen olas’ (? ← pohjoissaame goalle, luulajansaame kå̄llē ’sama merkitys’). — Toisaalta on arveltu, että itämerensuomi taholta saatuja lainoja olisivat komi ke̮la ’varsta’ ja venäjä holúj ’kalapato’. Tähän yhteyteen tuskin kuuluu komi koĺas ’kalapato’ ja missään tapauksessa eiostjE külə ’patomainen pyydys’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalakola ’seiväs, vaaja; jyrä’, kolu, kolo ’kalapato, vitsamerta’
–? viro murt. kõle(kepp), kele ’iso, pitkä kävelykeppi, kerjurinsauva’.

Samaa juurta olevia sanoja

2kolu2 – ruma, kolkko, raaka, kylmä (ilma)

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kolea yhteydessä
Vastineita
karjala, viro, liivi, pohjoissaame
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakolie ’kolea, kolkko, kalsea’, kolo ’ynseä; kolea, kylmä, kolkko’
virokõle (g. ‑da), eteläviro kõlle ’kolkko, kylmähkö, viimainen; kuiva’, kole (g. ‑da) ’kaamea, kolkko’
liivike̮ʾl ’kolea, kylmä’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

pohjoissaamepohjoissaame goallot (eteläsaame piitimensaame luulajansaame) ’palella’, goalos ’ruma, kamala’

. Vertaa myös kolkko.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

679 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
1.3
Wikipedia
0.7
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: kolu 49 % · kolun 23 % · kolussa 23 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-olu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kolu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kolu