Asiasanasto.fi

kourain

substantiivi

/ˈkou̯rɑi̯n/

Johdettu sanasta: koura

Merkitykset

  1. 1.miekan kädensija, jonka sisällä on ruoto
  2. 2.monikon genetiivi sanasta koura

Liittyvät sanat

Käännökset

Esimerkkilauseet

Mutta tapahtui kerran, että Koivas eräänä iltana ennen Juhannusta tuli kotia suussa ja sarvissa kourain rukiin olkia, joissa oli sekä tähkät että jyvät.

Väinö Voionmaa, Erämiehet

Mutta koska tuonen tieldä, kuolon kourain hellitessä, palas' Lääkäri paraten, kohta lupasi lujasti, vielä vahvisti valalla, ett' ei enää eläväistä kuoletella kurjuudella, eroidella ehdollansa jäseniä jäsenistä; vaan hän muitakin manasi, varoitteli vakavasti, että kukin kuolettaja hengen pian hellittäisi hyvin helpolla tavalla, koska lisäks' koetusten, terveyden tarpeheksi ruumis toisen turvattoman tutkittavaksi tuleepi.

Jaakko Juteini, Valikoima Jaakko Juteinin runoja

Useimmiten kourain päättyy ponteen.

Wikipedia: Miekka

Taivutustiedot

Taivutusluokka 33

Nominatiivikourain
Genetiivikouraimen
Partitiivikourainta
Essiivikouraimena
Translatiivikouraimeksi
Inessiivikouraimessa
Elatiivikouraimesta
Illatiivikouraimeen
Adessiivikouraimella
Ablatiivikouraimelta
Allatiivikouraimelle
Abessiivikouraimetta

Riimit

-ourɑin

Kaikki riimit