kukunta

substantiivi

/ˈkukuntɑ/

Johdettu sanasta: kukkua

Merkitys

kukkua + johdin -nta

Ja lehmäin kelloin tiukunta, Ja puussa käen kukunta.

Öiseen usvaan peittyy metsätalo, kuikka luikkaa kotilahdelmalla, pääskypari nukkuu räystään alla, käen kukunnasta kaikuu salo.

Sen kukuntaa on pidetty joko hyvänä tai huono enteenä riippuen siitä, missä, koska tai kuinka kauan käki on kukkunut.

540 esiintymää, 0.2 / milj.

Suomi24

0.2

Sanomalehdet

0.3

Aikakauslehdet

0.3

Wikipedia

0.1

0.0

Tekstitykset

0.0

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi J

-ukuntɑ