kuolinkello

Murhe Isän silmän kasti, soi Herran huokaus kautta maan, se soi kuin kuolinkello raskahasti, se hautas haaveet kuolemaan, se Tuonen rannoille toivot soitti, se itki multahan ihanteet, ja meri aaltos ja päivä koitti ja kukki kummut ja vieri veet, mut koskaan uskottu unelmoihin ei sitten täällä, ei aamunkoihin.

Eino Leino, Tuulikannel I

Ulkoa kuuluva kuolinkellojen soitto saa sukulaiset epätoivoiseksi, onko sana sittenkin levinnyt.

Wikipedia: Gianni Schicchi