Asiasanasto.fi

kuultavuus

substantiivi

/ˈkuːltɑʋuːs/

Johdettu sanasta: kuultaa

Merkitykset

  1. 1.se, miten hyvin jokin voidaan kuulla; kuuluvuus
  2. 2.se, että on kuultava; miten paljon jokin kuultaa

Etymologia

kuultava + johdin -uus

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Cosetten koko olemus oli koruttomuutta, kuultavuutta, avomielisyyttä, puhtautta, rehellisyyttä, säteilevää valoa.

Victor Hugo, Kurjat IV

Punaa täytyi käyttää yhä enemmän kasvojen kalvistuneeseen hipiään, jotta tämän läpinäkyvä kuultavuus ei häiritsisi hänen puolisonsa verevää elämäniloa janoavaa mieltä.

Lauri Haarla, Portinsärkijä

Kuultavuuden ansiosta puun omat syyt antavat pinnalle vaihtelua.

Wikipedia: Roslagin mahonki

Esiintymistiheys

32 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 40

Nominatiivikuultavuus
Genetiivikuultavuuden
Partitiivikuultavuutta
Essiivikuultavuutena
Translatiivikuultavuudeksi
Inessiivikuultavuudessa
Elatiivikuultavuudesta
Illatiivikuultavuuteen
Adessiivikuultavuudella
Ablatiivikuultavuudelta
Allatiivikuultavuudelle
Abessiivikuultavuudetta

Riimit

-uːltɑʋuːs

Kaikki riimit