ky­tö

erisnimi, substantiivi/ˈkytø/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ky-tö (2 tavua) · 4 kirjainta

Johdettu sanasta: kyteä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (historiallinen)turvemaata tai suota polttamalla eli kydöttämällä saatu viljelysmaa

Esimerkkilauseet

Mutta kytömaa, kytö, oli raivattu, kannot korvennettu tulella ja mättäitä käristelty, ja sitten pantu pelto tuottamaan viljaa viljan perästä.
— Samuli Paulaharju, Härmän aukeilta
Mitä he olivat kenellekään tehneet, ei verille nokkineet, kynsin raadelleet, rauhallisia marjamiehiä olivat, jyvän jonkin suuhunsa kokkosesta, olipa niitä siellä kydöllä, mutta tappaa, tappaa!
— Heikki Klemetti, Ei ne olleetkaan viimeiset
Vaivoin kytevän aineksen eli kydön nostatus ilmiliekkiin, lietsonta, taas tarkoittaa puhumista tulelle eli puhaltamista tuleen, samaan tapaan kuin loitsu tarkoittaa puhumista ikään kuin jotain yliluonnollista puhaltaen.
— Wikipedia: Palaminen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kytö lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Ilmassa tuntui sen jättämä tuoreus, joka sekaantui mäntypuiden ja palavan kydön hajuun.
— Irmari Rantamala, Harhama III

Etymologia

1kytö1 – kydöttämällä (suolle) tehty viljelysmaa

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kyteä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenküttȫjä ’kyteä’
karjalakytie
lyydiküdödä
vepsäküdoda ’sama merkitys’
vatjatšüttǟ ’kydöttää’, tšütüz ’kytö’
viroküdeda ’lämmitä, palaa (uuni)’, kütta ’lämmittää, polttaa kytöä’, kütis, kütus ’kytö(maa)’
liivikittə, küttə ’polttaa, lämmittää’

(suomi → nykyruotsi murt. kytta ’kyteä; kydöttää’; viro → Baltia saksa kütten, viro tai liivi → latvia (š)k̦utēt ’polttaa kytöä’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

etelämansietelämansi küš-, itämansi k˳ǟs-, länsimansi kǟs-, pohjoismansi kos- ’kyteä, palaa ilman liekkiä’
itähantiitähanti kö̆tš-, etelähanti kŏtš-, pohjoishanti kŏš-, kŏs- ’kyteä, huonosti, kituuttaen palaa; palaa pohjaan’.

2kytö2 – aviomiehen tai vaimon veli

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kyty yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Sanalle etäsukukielistä esitetyt rinnastukset ovat äänt. syistä hylättäviä (vertaa käly). Vertailuja on esitetty myös uralilainen kielikunnan ulkopuolelta (turkin kieli küdägü ’vävy’, tunguusi kutē ’nuoremman sisaren mies’ jne.).

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkütü ’kyty’, kǖkset ’kydyt keskenään’
karjalakyty
lyydiküdü
vepsäḱüdu
vatjatšütü
viroküdi, murt. küdü, küdo ’kyty, miehen veli’.

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

792 esiintymää · 0.3 / milj.

Sana esiintyy noin 27 kertaa useammin sanoma- ja aikakauslehdissä kuin keskustelupalstoilla, mikä voi viitata muodollisempaan tyyliin.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
2.4
Aikakauslehdet
2.2
Wikipedia
1.3
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

Yleisimmät: kytö 91 % · kydön 6 % · kytöä 2 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ytø

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kytö. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kytö