luu­keit­to

substantiivi/ˈluːˌkei̯tːo/
Jaa

Yhdyssana: luu + keitto

Merkitys

  1. (ruokalaji)liemiruoka, jossa luiden keitinliemeen on lisätty juureksia, vihanneksia sekä mausteita ja kypsennetty ruoka valmiiksi

Etymologia

yhdyssana, luu, keitto

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.bone soup
  • ruotsibensoppa

Esimerkkilauseet

He oman KOKIN toivat mukanaan luukeitot, kananpojat laittamaan ja punnitsemaan mausteet tarkalleen.
— Eino Railo, Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja
Kukapa uskoisikaan, että muutamasta jyvästä heltiää luukeittoon noin paljon alkuperäistä jumalanviljan voimaa.
— Urho Karhumäki, Elotalkoot ynnä muita pakinoita

Englanninkieliset vastineet

  • bone soup

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviluukeitto
Genetiiviluukeiton
Partitiiviluukeittoa
Essiiviluukeittona
Translatiiviluukeitoksi
Inessiiviluukeitossa
Elatiiviluukeitosta
Illatiiviluukeittoon
Adessiiviluukeitolla
Ablatiiviluukeitolta
Allatiiviluukeitolle
Abessiiviluukeitotta

Riimit

-eitːo

Kaikki riimit

Lähteet