heit­to

substantiivi/ˈhei̯tːo/
Jaa
Viittaa artikkeliin

heit-to (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 3 790. yleisin sana

Johdettu sanasta: heittää

Merkitykset

  1. heittämisen tekoTimo yritti heittää hattunsa naulakkoon, mutta heitto meni ohi.
  2. luvun, liikeradan tms. poikkeaminen tarkasta, suorasta tai mitatustaVaa'assa on muutaman gramman heitto.
  3. (arkikieltä)keskustelun lomassa sanottu vitsi tms.Kun kerran keksii hyvän heiton, ei sitä millään malta olla käyttämättä.
  4. (keilailu)pallon saattaminen vierimään radalle

Synonyymit

Esimerkkilauseet

— Pyörryksissä tahi pyörtymättä — kuinhan kerran on vaan kaula-raudassa, kyllä sen roisto-väki kiven-heitolla sitten herättää!
— Friedrich von Schiller, Kavaluus ja rakkaus
Arvan heitto Päivän tuo tai synkän yön.
— Paavo Cajander, Runoelmia
Yleisin muoto rampeista on miniramppi, mutta jos rampin kaarissa on pystysuoraa, vertikaalista, heittoa, on kyseessä verttiramppi.
— Wikipedia: BMX-pyöräily

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan heitto lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Todennäköisyys, että A voittaa B:n, on siis Noppa B:n heitto tuottaa aina kolmosen.
— Wikipedia: Efronin nopat
Kolikon heiton positiivinen ennustearvo on aina tapausten osuus testiväestössä.
— Wikipedia: Epidemiologia

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (varhaiskantagermaani: *sēja-)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan heittää yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Lähtökohta: ← varhaiskantagermaani *sēja- ~ sēje- ’kylvää’, vertaa indoeurooppalainen *sē(i)- ’lähettää pois, heittää, pudottaa; kylvää’.

Epävarman selityksen mukaan varhaiskantasuomi *šej-ttä-

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenheittǟ ’heittää, jättää’
karjalaheitteä ’heittää, viskata, paiskata; panna pois, riisua yltään, laskea käsistään; jättää, hylätä; lopettaa, lakata; erottaa toimesta; alentaa hintaa tai palkkaa’
lyydiheit́t́ädä, heittada ’jättää, panna kädestään jhk; laskea alas, pudottaa; riisua; lakata; hylätä, jättää pulaan; huoistaa’
vepsäheitta (prs. heitab), hītta ’ottaa pois; heittää; lakata; riisua; varastaa’
vatjaeittǟ, (vatjan Kukkosin murre) heittǟ ’jättää; hylätä; heittää’
viroheita ’heittää, nakata’
liivieitə ’heittää; luoda, poikia ennen aikojaan; ruveta, tulla (esimerkiksi kylmä, pimeä); perustaa, rakentaa’.

suomi → pohjoissaame hæiˈtet (eteläsaame luulajansaame) ’jättää, lopettaa; hylätä’.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • throw
  • cast
  • flip
  • pass
  • toss
  • pitch
  • shy
  • passing

Esiintymistiheys

54 833 esiintymää · 20.9 / milj.

Suomi24
21.7
Sanomalehdet
28.6
Aikakauslehdet
9.3
Wikipedia
16.7
Reddit
38.7
Tekstitykset
13.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: heitto 35 % · heittoa 13 % · heittoja 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eitːo

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Heitto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/heitto