maa­ti­ai­nen

substantiivi, adjektiivi/ˈmɑːtiɑi̯nen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

maa-ti-ai-nen (3 tavua) · 10 kirjainta

Yhdyssana: maa + tiainen

Johdettu sanasta: maa

Merkitykset

  1. perinteinen, pitkälle jalostamaton kasvilaji tai ⋆lajike taikka kotieläinrotu
  2. minkä tahansa edellisen yksilö
  3. (puhekieltä)(usein halventava)maaseudulla asuva henkilö, erityisesti maanviljelijä
  4. (urheilu)(murre)maanpintaa pitkin kulkeva pallo, maannuoliainenKäpyahon tulinen maatiainen epäsuoran vaparin jälkeen löysi tiensä muurin läpi ja verkon perukoille. (moro.aamulehti.fi)
  5. tiaisten heimoon kuuluvan Pseudopodoces-lintusuvun ainoa laji (Pseudopodoces humilis) tai sen yksilö

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Leghorneja... joukossa joku maatiainenkin.
— Arvi Järventaus, Tie selvä II
Siellä se asuu kaukana kylistä Rasvangin saaressa selkäveden rannalla, ja turaa niitten pyydystensä ja pyssynsä kanssa, mutta ei vain kuonnu oikeaan tavallisen maatiaisen ihmisen työhön.
— Heikki Välisalmi, Maailman toinen puoli
Maatiaiskissaa voidaan kutsua myös kotikissaksi, mutta nimitys kotikissa on maatiaista laajempi.
— Wikipedia: Maatiaiskissa

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan maatiainen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Maatiainen ry: Suomenlammas, kainuunharmas ja ahvenanmaanlammas.
— Wikipedia: Suomenlammas
Hän katseli asiaa siltä kannalta, kuin olisi myynyt Matille kantakirjalehmän tavallisesta maatiaisesta.
— Arvi Järventaus, Maan hiljaiset

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan maa yhteydessä
Vanhin tieto
Abraham Poppius, 1833
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 7 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (13 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenmā ’maa, lattia’, mākas ’mullakas, paljomultainen’
karjalamoa ’maa; väri’, moalline ’maallinen, mainen (hengellisen tai kirkollisen vastakohtana); maalta päin puhaltava (tuuli); latteus; mantereenpuoleinen ilmansuunta’, moatuo ’muuttua maaksi, lahota, mädäntyä; nurmettua’
lyydimua ’maa’, muattada ’mullata’
vepsäma ’maa’, maińe ’maa-, maasta tehty’, makaz ’multainen, multapitoinen’
vatjamā
viromaa ’maa’, maine ’mainen, maallinen’
liivimɔ̄ ’maa, valtakunta, pelto’

Kaukaisemmissa sukukielissä

marimü-, müj-: münö ’maassa, lattialla, alhaalla’, müγö, müjän ’maahan, lattialle, alas’
udmurtti, komimu ’maa’
etelämansietelämansi mɛ̮̄, itämansi länsimansi mē̮, pohjoismansi mā ’maa, valtakunta, paikka’
itähantiitähanti mĕγ, etelähanti mĕχ, pohjoishanti mŏw ’maa, valtakunta, maaperä, multa jne.’
nganasanimou ’maa’.

suomi → luulajansaame mādja: ill. mādjai, iness. mājan ’seutu’, pohjoissaame murt. mā ’maa’, koltansaame māvă̮ ’maailma’.

Esiintymistiheys

2 403 esiintymää · 0.9 / milj.

Suomi24
1.1
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.8
Wikipedia
0.2
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑinen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Maatiainen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/maatiainen