maa­tu­a

verbi/ˈmɑːtuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

maa-tu-a (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 14 049. yleisin sana

Johdettu sanasta: maa

Merkitys

  1. (orgaanisesta aineksesta) hajota luonnon biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten prosessien tuloksena

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Veri valahti, kuolo kulki vainoviikate kädessä kansan synkeän seassa; miehet maatui, naiset kaatui, sylilapset surkastuivat, vanhat vaivassa menehtyi; päivä hukkui hurmehesen, yö punotti punaverestä.
— Kössi Kaatra, Murroksessa
Miks toivot sitä, mikä kerran kaatuu kun Tuonen maat on ihmissatua, sun sielus sammuu, ruumis liejuun maatuu, kai myöhäistä on silloin katua?
— Larin-Kyösti, Kulkurin lauluja
Myös muoviin käärittyihin vainajiin törmätään vuosittain, koska tapaturmaisesti kuolleita oli tapana pakata muovin sisään, missä maatumista ei tapahdu, vaan ruumis muumioituu.
— Wikipedia: Haudankaivaja

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan maatua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Sinne me kaikki kerran muutamme, siellä me kaikki maan alla jälleen mullaksi maadumme.
— Ugo Foscolo, Jacopo Ortisin viimeiset kirjeet
Jos tyyniperään kerran maihin maadut, Sä siihen uuvut, jäntees veltostuu.
— Kasimir Leino, Ristiaallokossa

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan maa yhteydessä
Vanhin tieto
1677
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 7 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (13 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenmā ’maa, lattia’, mākas ’mullakas, paljomultainen’
karjalamoa ’maa; väri’, moalline ’maallinen, mainen (hengellisen tai kirkollisen vastakohtana); maalta päin puhaltava (tuuli); latteus; mantereenpuoleinen ilmansuunta’, moatuo ’muuttua maaksi, lahota, mädäntyä; nurmettua’
lyydimua ’maa’, muattada ’mullata’
vepsäma ’maa’, maińe ’maa-, maasta tehty’, makaz ’multainen, multapitoinen’
vatjamā
viromaa ’maa’, maine ’mainen, maallinen’
liivimɔ̄ ’maa, valtakunta, pelto’

Kaukaisemmissa sukukielissä

marimü-, müj-: münö ’maassa, lattialla, alhaalla’, müγö, müjän ’maahan, lattialle, alas’
udmurtti, komimu ’maa’
etelämansietelämansi mɛ̮̄, itämansi länsimansi mē̮, pohjoismansi mā ’maa, valtakunta, paikka’
itähantiitähanti mĕγ, etelähanti mĕχ, pohjoishanti mŏw ’maa, valtakunta, maaperä, multa jne.’
nganasanimou ’maa’.

suomi → luulajansaame mādja: ill. mādjai, iness. mājan ’seutu’, pohjoissaame murt. mā ’maa’, koltansaame māvă̮ ’maailma’.

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • saksaverrotten

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • humify
  • decompose

Esiintymistiheys

8 869 esiintymää · 3.4 / milj.

Suomi24
3.7
Sanomalehdet
1.4
Aikakauslehdet
3.3
Wikipedia
3.2
Reddit
2.2
Tekstitykset
0.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: maatuu 40 % · maadu 12 % · maatuvat 11 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin maatua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minämaadunmaaduinolen maatunutolin maatunut
sinämaadutmaaduitolet maatunutolit maatunut
hänmaatuumaatuion maatunutoli maatunut
memaadummemaaduimmeolemme maatuneetolimme maatuneet
temaaduttemaaduitteolette maatuneetolitte maatuneet
hemaatuvatmaatuivatovat maatuneetolivat maatuneet
passiivimaadutaanmaaduttiinon maaduttuoli maaduttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämaatuisinolisin maatunut
sinämaatuisitolisit maatunut
hänmaatuisiolisi maatunut
memaatuisimmeolisimme maatuneet
temaatuisitteolisitte maatuneet
hemaatuisivatolisivat maatuneet
passiivimaaduttaisiinolisi maaduttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinämaadu—
hänmaatukoonolkoon maatunut
memaatukaamme—
temaatukaa—
hemaatukootolkoot maatuneet
passiivimaaduttakoonolkoon maaduttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämaatunenlienen maatunut
sinämaatunetlienet maatunut
hänmaatuneelienee maatunut
memaatunemmelienemme maatuneet
temaatunettelienette maatuneet
hemaatunevatlienevät maatuneet
passiivimaaduttaneenlienee maaduttu

Infinitiivit

1. infinitiivimaatua
1. inf. pitkä muotomaatuakseen
2. inf. inessiivimaatuessa
2. inf. inessiivi, passiivimaaduttaessa
2. inf. instruktiivimaatuen
3. inf. inessiivimaatumassa
3. inf. elatiivimaatumasta
3. inf. illatiivimaatumaan
3. inf. adessiivimaatumalla
3. inf. abessiivimaatumatta
3. inf. instruktiivimaatuman
4. infinitiivimaatuminen
5. infinitiivimaatumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippimaatuva
Passiivin 1. partisiippimaaduttava
Aktiivin 2. partisiippimaatunut
Passiivin 2. partisiippimaaduttu
Agenttipartisiippimaatuma
Kieltopartisiippimaatumaton

Riimit

-ɑːtuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Maatua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/maatua