- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan vilja yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Lähtökohtana lähinnä englannin microbial culture ’mikrobiviljelmä’, jossa microbial ’mikrobi-’ (johdos sanasta microbe ’mikrobi’ ← ranskan microbe ’mikrobi’, oppitekoinen sana (Charles Sédillot, 1878), jonka pohjana ovat kreikan mikrós ’pieni’ + kreikan bíos ’elämä’) + culture ’viljelmä; kulttuuri’ (← ranskan culture ’kulttuuri; pelto; viljeleminen’ ← latinan cultura ’kunnioitus; kehitys, jalostus; muokkaus, viljelys’, johdos verbistä colere ’kehittää, jalostaa; palvoa; hoitaa; viljellä’).
Latinan colere‑verbin eräät taivutusmuodot perustuvat vartaloon cult-.
- suomivilja
- ? indoeurooppalainen*u̯īl(i)i̯o-sanuetta edustavat slaavilaisissa kielissä (ksl *vilĭje) muun muassa muinaisvenäjä ob-ilĭje ’vilja’, venäjä obílie ’runsaus, rikkaus’, tšekki obilí ’vilja, jyvä’, muinaiskirkkoslaavi iz-vilije ’runsaus’
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vilja ’vilja’ |
|---|---|
| karjala | vilja ’sama merkitys; sato (aunuksenkarjala)’, jumalanvilja ’jumalanvilja’, (luultavasti suomi →) viljellä ’viljellä’, viljelys |
| lyydi | viĺ |
| vepsä | viĺĺ ’leipä, vilja’ |
| vatja | vilĺa ’vilja’ |
| viro | vili (g. vilja) ’vilja, elo’, viljapuu ’hedelmäpuu’, puuvili ’(hedelmäpuun) hedelmät’, juurvili ’vihannekset’, viljane ’rikas, varakas; hedelmällinen; halpa (aika)’ |
| liivi | vīĺa, (salatsinliivi) vila ’vilja, hedelmä; omaisuus’, vīĺali (SjW) ’rikas’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame vâlˈlje (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’runsaus, yltäkylläisyys; (In myös) kaikki syötäväksi kelpaava; kaikki hyvä ruoka (Ko); vilja (In)’ |
|---|
(suomi → pohjoissaame vilˈjē ’jyvä; vilja’, vilˈjalit ’viljellä’, vilˈjalus ’viljelys’).