1vilja1 – kasvavat tai leikatut viljakasvit; niiden (puidut) jyvät; runsaus, paljous; tila, väljyys; riista
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Lähtökohta: ? ← indoeurooppalainen *u̯īl(i)i̯o- (sanuetta edustavat slaavilainen kielissä (ksl *vilĭje) muun muassa muinaisvenäjä ob-ilĭje ’vilja’, venäjä obílie ’runsaus, rikkaus’, tšekki obilí ’vilja, jyvä’, muinaiskirkkoslaavi iz-vilije ’runsaus’).
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | vilja ’vilja’ |
|---|---|
| karjala | vilja ’sama merkitys; sato (aunuksenkarjala)’, jumalanvilja ’jumalanvilja’, (luultavasti suomi →) viljellä ’viljellä’, viljelys |
| lyydi | viĺ |
| vepsä | viĺĺ ’leipä, vilja’ |
| vatja | vilĺa ’vilja’ |
| viro | vili (g. vilja) ’vilja, elo’, viljapuu ’hedelmäpuu’, puuvili ’(hedelmäpuun) hedelmät’, juurvili ’vihannekset’, viljane ’rikas, varakas; hedelmällinen; halpa (aika)’ |
| liivi | vīĺa, (salatsinliivi) vila ’vilja, hedelmä; omaisuus’, vīĺali (SjW) ’rikas’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame vâlˈlje (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’runsaus, yltäkylläisyys; (In myös) kaikki syötäväksi kelpaava; kaikki hyvä ruoka (Ko); vilja (In)’ |
|---|
(suomi → pohjoissaame vilˈjē ’jyvä; vilja’, vilˈjalit ’viljellä’, vilˈjalus ’viljelys’).