ju­ma­lan­vil­ja

substantiivi/ˈjumɑlɑnˌʋiljɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ju-ma-lan-vil-ja (5 tavua) · 12 kirjainta

Yhdyssana: jumala + vilja

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. ravinto tai jokapäiväinen leipä

Esimerkkilauseet

"Älä, jumalanvilja, päälle tule!" Karhun lumoussanat, samoin kuin alempana sekä seuraavalla siv.
— Samuli Paulaharju, Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa
Äijät tunsivat, että pellonvilja oli jumalanviljaa, Se lämmitti sydäntä ja ilahdutti mieltä.
— Samuli Paulaharju, Sompio
Mutta tuonnempana vainiolla, pellon reunassa, on riihi, vanha jumalanviljan puhdistaja ja selvittelijä, olki- ja ruumenlatoineen.
— Samuli Paulaharju, Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan jumalanvilja lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Oliko Luojan tahdon mukaista kylvää selvää jumalanviljaa mustamujuiseen suohon?
— Urho Karhumäki, Korpiherra
Sillä samoilla jumalanviljoilla elää vatjalainen kuin Suomenkin peltomies.
— Samuli Paulaharju, Kuva sieltä toinen täältä kautta Suur-Suomen
Lapinkorpi ei oikein tahtonut ymmärtää valkoista jumalanviljaa.
— Samuli Paulaharju, Sompio
Kun karhu yllätteli kimppuun, karjaisi erämies: "Älä, jumalanvilja päälle tule!"
— Samuli Paulaharju, Kainuun mailta

Etymologia

Sanakirjassa
Yhdyssana, käsitellään sanan vilja yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
  1. suomivilja
  2. ? indoeurooppalainen*u̯īl(i)i̯o-sanuetta edustavat slaavilaisissa kielissä (ksl *vilĭje) muun muassa muinaisvenäjä ob-ilĭje ’vilja’, venäjä obílie ’runsaus, rikkaus’, tšekki obilí ’vilja, jyvä’, muinaiskirkkoslaavi iz-vilije ’runsaus’
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvilja ’vilja’
karjalavilja ’sama merkitys; sato (aunuksenkarjala)’, jumalanvilja ’jumalanvilja’, (luultavasti suomi →) viljellä ’viljellä’, viljelys
lyydiviĺ
vepsäviĺĺ ’leipä, vilja’
vatjavilĺa ’vilja’
virovili (g. vilja) ’vilja, elo’, viljapuu ’hedelmäpuu’, puuvili ’(hedelmäpuun) hedelmät’, juurvili ’vihannekset’, viljane ’rikas, varakas; hedelmällinen; halpa (aika)’
liivivīĺa, (salatsinliivi) vila ’vilja, hedelmä; omaisuus’, vīĺali (SjW) ’rikas’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame vâlˈlje (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’runsaus, yltäkylläisyys; (In myös) kaikki syötäväksi kelpaava; kaikki hyvä ruoka (Ko); vilja (In)’

(suomi → pohjoissaame vilˈjē ’jyvä; vilja’, vilˈjalit ’viljellä’, vilˈjalus ’viljelys’).

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iljɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Jumalanvilja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/jumalanvilja