moit­ti­va

adjektiivi/ˈmoi̯tːiʋɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: moittia

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. arvosteleva, nuhteleva tai syyttävä; sellainen, joka ilmaisee paheksuntaa tai moitteita

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Rouva oli vetäytynyt sohvan nurkkaan ja istui siellä varmana, levollisena, moittivan äänettömänä.
— Ain'Elisabet Pennanen, Voimaihmisiä
"Pois, konna, ja taluta tänne sisään tuo kaunis jääkynttilä — älä pelkääkään että hän on moittiva minua kovin naismaiseksi — ja sinä, Ramorny, mene myös pois".
— Walter Scott, Perth'in kaupungin kaunotar
Vasta moittivasta sielusta luovuttuaan ihminen voi saavuttaa levollisen sielun, joka on tie mielenrauhaan.
— Wikipedia: Ibn Arabi

Englanninkieliset vastineet

  • faultfinding
  • reproachful
  • reproving

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimoittiva
Genetiivimoittivan
Partitiivimoittivaa
Essiivimoittivana
Translatiivimoittivaksi
Inessiivimoittivassa
Elatiivimoittivasta
Illatiivimoittivaan
Adessiivimoittivalla
Ablatiivimoittivalta
Allatiivimoittivalle
Abessiivimoittivatta

Lähteet