mu­re­na

substantiivi/ˈmurenɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mu-re-na (3 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. pieni irronnut pala, muru

Esimerkkilauseet

Kultajyvät kätken löytämäni, kallis, kallis joka murena.
— Hilja Pärssinen, Musta virta
— Jaa, jospa tuota meniskjn, kun on kerran tullu — tuumas äijä, n'otta kun s'oli sitte syäny, pyhkiny puukkoonsa polvehen, huitaassu murenat suupielestä, rykäässy lujaa, niin se nytkähytti housunsa ylemmäs, ja lähtikin kattelemhan Lapuan kaupunkia.
— Jaakkoo Vaasan, Sinsallaa
Murena kuitenkin tykästyi 13. kuukausi - ideaan ja haki tästä tietoa ja eteen osui sanat "Metonin jakso", joka on muun muassa juutalaisessa ajanlaskussa käytetty 19 vuoden pituinen ajanjakso.
— Wikipedia: Murena

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan muru yhteydessä
Vanhin tieto
1797
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä

Katso myös mura ja murea, joiden yhteyteen itämerensuomi sanue joka tapauksessa kuuluu.

Vastineet sukukielissä (14 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenmuru ’muru, pieni palanen; maidosta ja leivänmuruista tehty ruoka’, mureta ’mureta’, murentā ’paloitella, murentaa’
karjalamuru ’muru, palanen; ruoka’, mureta ’särkyä, mennä rikki; mureta’, murentoa ’särkeä, rikkoa, murskata’
lyydimuru ’muru’, mureta (prs. murenou) ’särkyä, mennä rikki; kulua rikki’, muret(t)a (prs. murendan) ’särkeä, murentaa, rusentaa’
vepsämuru ’muru’, mure̮ta ’särkeä, murentaa pienemmäksi’
vatjamuru ’muru’, mure̮ttā ’murentaa’
viromuru ’muru, siru’, mureneda ’murentua’, murendada ’murentaa’

(suomi ehkä → nykyruotsi murt. Suomi måra ’muru’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

itämansiitämansi mor-, pohjoismansi mur- ’murtua’, itämansi morl-, pohjoismansi murl- ’murtaa’
itähantiitähanti mori̮-, etelähanti morəj-, pohjoishanti mari- ’murtua, katketa’
unkarimar ’purra, kalvaa; kuluttaa rikki’
nenetsimardā- ’murtaa, katkaista’, mardo- ’murtua’
enetsimoðeiʾ-, morei- ’murtua’, moðeʾi-, moreʾe- ’murtaa’
nganasanimarúʾá- ’murtua’, marụʾá- ’murtaa’
selkuppimorru ’pala’, morna- ’särkeä, murskata’, murālta- ’murentaa’, morena-, morel- ’murtaa, särkeä’
kamassibə̑rujdābə- ’sama merkitys’ Samankaltaisia sanoja on myös indoeurooppalainen kielissä.

Esiintymistiheys

380 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.6
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 11 (omena)

Yleisimmät: murena 51 % · murenan 21 % · murenia 17 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-urenɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Murena. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/murena