mu­re­ta

verbi/ˈmuretɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

mu-re-ta (3 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 13 252. yleisin sana

Merkitykset

  1. hajota muruksi; hajota osa kerrallaan pieniksi paloiksi, etenkin vähäisen tai alituisen voiman tai paineen vaikutuksesta
  2. kulua, hajota

Esimerkkilauseet

"Olen tahtonut, s.o. olen taistellut, taistellut omaa onneani vastaan, olen antanut sen mureta päivästä päivään, viikosta viikkoon, en senvuoksi, että minun tuli ja piti, mutta siksi, että tahdoin niin, tai paremmin, sentähden että hän tahtoi.
— Jenny Blicher-Clausen, Inga Heine
Minä kävin hullun asioilla, tappelin niin kauan tytön kanssa, että puu mureni.
— Björnstjerne Björnson, Vaarallinen kosinta
Koska akuilta edellytetään toimintavarmuutta ja pitkää ikää, on niiden positiivinen levy putkilevy, jossa on lyijyoksidi murenemiselta suojattu erikoisvalmisteisella sukalla, ja negatiivinen levy on huokoista sienilyijyä.
— Wikipedia: Lyijyakku

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan mureta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Löi sitte Ilmarinen miekallaan haukea: miekka murskaksi mureni, eikä hauki ollut millänsäkään.
— Pekka Ollilainen, Nuorten Kalevala
Kirjoittaessaan hakulla nimeään sellin seinään, hän huomaa että seinä murenee helposti.
— Wikipedia: Rita Hayworth – avain pakoon
Thor heitti kerran vampyyria vasarallaan jolloin tämä leimahti liekkeihin ja mureni tomuksi.
— Wikipedia: Mjolnir

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan muru yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä

Katso myös mura ja murea, joiden yhteyteen itämerensuomalainen sanue joka tapauksessa kuuluu.

Vastineet sukukielissä (14 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenmuru ’muru, pieni palanen; maidosta ja leivänmuruista tehty ruoka’, mureta ’mureta’, murentā ’paloitella, murentaa’
karjalamuru ’muru, palanen; ruoka’, mureta ’särkyä, mennä rikki; mureta’, murentoa ’särkeä, rikkoa, murskata’
lyydimuru ’muru’, mureta (prs. murenou) ’särkyä, mennä rikki; kulua rikki’, muret(t)a (prs. murendan) ’särkeä, murentaa, rusentaa’
vepsämuru ’muru’, mure̮ta ’särkeä, murentaa pienemmäksi’
vatjamuru ’muru’, mure̮ttā ’murentaa’
viromuru ’muru, siru’, mureneda ’murentua’, murendada ’murentaa’

(suomi ehkä → nykyruotsi murt. Suomi måra ’muru’)

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

itämansiitämansi mor-, pohjoismansi mur- ’murtua’, itämansi morl-, pohjoismansi murl- ’murtaa’
itähantiitähanti mori̮-, etelähanti morəj-, pohjoishanti mari- ’murtua, katketa’
unkarimar ’purra, kalvaa; kuluttaa rikki’
nenetsimardā- ’murtaa, katkaista’, mardo- ’murtua’
enetsimoðeiʾ-, morei- ’murtua’, moðeʾi-, moreʾe- ’murtaa’
nganasanimarúʾá- ’murtua’, marụʾá- ’murtaa’
selkuppimorru ’pala’, morna- ’särkeä, murskata’, murālta- ’murentaa’, morena-, morel- ’murtaa, särkeä’
kamassibə̑rujdābə- ’sama merkitys’ Samankaltaisia sanoja on myös indoeurooppalaisissa kielissä.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.crumble

Englanninkieliset vastineet

  • crumble

Esiintymistiheys

9 634 esiintymää · 3.7 / milj.

Suomi24
3.8
Sanomalehdet
4.4
Aikakauslehdet
2.1
Wikipedia
1.9
Reddit
3.4
Tekstitykset
2.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 72 (vanheta)

Yleisimmät: murenee 51 % · mureni 17 % · murenevat 10 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin mureta taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minämurenenmureninolen murennutolin murennut
sinämurenetmurenitolet murennutolit murennut
hänmureneemurenion murennutoli murennut
memurenemmemurenimmeolemme murenneetolimme murenneet
temurenettemurenitteolette murenneetolitte murenneet
hemurenevatmurenivatovat murenneetolivat murenneet
passiivimuretaanmurettiinon murettuoli murettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämurenisinolisin murennut
sinämurenisitolisit murennut
hänmurenisiolisi murennut
memurenisimmeolisimme murenneet
temurenisitteolisitte murenneet
hemurenisivatolisivat murenneet
passiivimurettaisiinolisi murettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinämurene—
hänmuretkoonolkoon murennut
memuretkaamme—
temuretkaa—
hemuretkootolkoot murenneet
passiivimurettakoonolkoon murettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minämurennenlienen murennut
sinämurennetlienet murennut
hänmurenneelienee murennut
memurennemmelienemme murenneet
temurennettelienette murenneet
hemurennevatlienevät murenneet
passiivimurettaneenlienee murettu

Infinitiivit

1. infinitiivimureta
1. inf. pitkä muotomuretakseen
2. inf. inessiivimuretessa
2. inf. inessiivi, passiivimurettaessa
2. inf. instruktiivimureten
3. inf. inessiivimurenemassa
3. inf. elatiivimurenemasta
3. inf. illatiivimurenemaan
3. inf. adessiivimurenemalla
3. inf. abessiivimurenematta
3. inf. instruktiivimureneman
4. infinitiivimureneminen
5. infinitiivimurenemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippimureneva
Passiivin 1. partisiippimurettava
Aktiivin 2. partisiippimurennut
Passiivin 2. partisiippimurettu
Agenttipartisiippimurenema
Kieltopartisiippimurenematon

Riimit

-uretɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Mureta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/mureta