Asiasanasto.fi

murtopinta

substantiivi

/ˈmurtoˌpintɑ/

Yhdyssana: murto + pinta

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. 1.murtumisen seurauksena syntynyt kappale tai lohkeama
  2. 2.pinta, joka paljastuu esineen murtuessa

Esimerkkilauseet

Tuo kivi, sellaisena kuin me nyt sen kuvaisimme, oli likaisenharmaa, tavallista painavampi, heikosti läpikuultava lohkare, murtopinnaltaan epätasainen ja mitätön... Oli vain yksi seikka, joka kiinnitti siihen Heikki Alavan huomion: Näytti näet siltä, kuin olisi kiveen ammuttu valtainen haulikon panos; se oli täynnä erisuuruisia lovia, vieläpä "haulejakin", jotka jostain ihmeellisestä syystä olivat uponneet kiveen ja tarttuneet siihen kiinni.

Kara Jalmari, Erämaan salaisuus

Murtopinnoiksi särkyneet kallioseinät hohtivat valossa monivärisinä, mitkä valkoisina, mitkä ruosteenpunertavina, mitkä harmaina, mitkä metallinkiiltoisina.

Kaarlo Hänninen, Kaksi karkulaista

Kivirouheesta singeli eroaa siinä, että kivirouhe on valmistettu isommista kivistä murskaamalla, jolloin sen pinnat ovat murtopintoja.

Wikipedia: Singeli (kiviaines)

Esiintymistiheys

8 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Nominatiivimurtopinta
Genetiivimurtopinnan
Partitiivimurtopintaa
Essiivimurtopintana
Translatiivimurtopinnaksi
Inessiivimurtopinnassa
Elatiivimurtopinnasta
Illatiivimurtopintaan
Adessiivimurtopinnalla
Ablatiivimurtopinnalta
Allatiivimurtopinnalle
Abessiivimurtopinnatta

Riimit

-intɑ

Kaikki riimit