nai­sen­pal­von­ta

Päätarkoituksena on rakkauden tutkiminen: tämä ei ole enää paimenten idyllistä naisenpalvontaa, vaan kohtalokasta, usein huomaamatta syntyvää, vähitellen kehittyvää ja lopuksi kaikki järkisyyt voittavaa, todellista intohimoa.

Tässä kohdassa se eroaa ritarirunoudesta eli Arthur-tarinoiden naisenpalvonnasta, sillä näissä oli rakkauden kohteena enimmäkseen neito.[107a] Tämä eroavaisuus on huomiota ansaitseva, sillä se viittaa siihen, että milloin naisen palvonta kehittyi Isiin kultin ikivanhalta pohjalta, päädyttiin madonnaan, mutta milloin se syntyi siitä erikseen, tultiin neitoon.

Nuoruuttaan muistellessaan Boccaccio toteaa naisenpalvontansa aiheuttaneen hänelle pelkkää onnettomuutta.