on­te­va

adjektiivi/ˈonteʋɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

on-te-va (3 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. kovera, laaksomainen

Esimerkkilauseet

Alla oli lasijalusta, joka keskeltä, oli onteva, kuin pitkä kaukalo.
— Arthur Conan Doyle, Kullan voima
plana), äärimäiset säteet pidempiä ja yhtä korkealla keskimäisten kanssa; onteva (umb.
— Elias Lönnrot, Flora fennica
Hän oli tavan pitkä, polvet hieman koukussa, tukka takkuinen, kaiken karvanen, muoto joukea, pitkä, otsansa oli onteva, huomattavasti kovertunut sisäänpäin, silmät pienet ja tiirottavat, nokka kippura ja pieni, huulet ohuet ja tiivisti kiinni, leuka pitkä ja vahva, josta huoleti olisi puolet riittänyt emäntämme leuvan jatkoksi ja sittenkin olisi miehelle jäänyt tavallinen leuka.
— Heikki Sarvela, Taloista ja taipaleelta

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan onsi yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 4 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenons ’onsi’
karjalaonsi ’ontelo, ontto; jalkaholvi; huonosatoinen (maa), laiha’, ontelo ’onkalo’, ontto, onttoa ’kovertaa ontoksi’, onttuo ’lahota ontoksi; nälkiintyä, laihtua’, onnistoa (Salmi) ’kovertaa ontoksi’
lyydiońdž (mon. onded) ’onsi, ontto, ontelo’, ondus ’ontelo; luola’
vepsäonź ’onsi, onkalo’, onde̮kaz ’ontto’, onduź ’onkalo’
vatjaē̮si ’onsi, ontto’
viroõõs (g. õõne) ’onsi, onkalo, kolo’, õõnsus ’sama merkitys’, õõnes ’ontto, onsi, onteloinen’, õõnestada ’kovertaa, onttaa’ (liivi ē̮n ’ontto’ ? ← viro; pohjoissaame murt. oansa ’puun onsi’ ← suomi)

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame vuowˈdâ (uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’rinta- tai vatsaontelo’
–? ersämordva undo, mokšamordva unda ’(puun) onkalo’
–? udmurtti udur ’mehiläispesän suuaukko’
itämansiitämansi pohjoismansi ōntər ’vatsa; kohtu’, länsimansi (Bernát Munkácsin aineistosta) oåntėr ’vatsa’
itähantiitähanti ont, etelähanti unt ’sisus, vatsa’, untər ’vatsa’
–? unkari odú ’kolo, onkalo; luola’ (← *omte)

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamevuowˈdâ ’puun onkalo; uuttu’
itähantiitähanti etelähanti oŋət ’kolo, onkalo (puussa)’, pohjoishanti ǫŋət ’vesilinnun pesäkolo puussa’ (← *oŋte).

Aineksia voi olla molemmistakin sanueista.

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-onteʋɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Onteva. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/onteva