- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä turkin osmanlı ’osmani; Osmaniin liittyvä’, johdos henkilönnimestä.
Osman I (1258–1324) perusti osmanien valtakunnan.
os-ma-ni (3 tavua) · 6 kirjainta
Osmani alkoi tarinoia hänen keralla kansojensa etuisuuksista.Minun on pakko tunnustaa Sinulle, Nessir, että minä tunsin salaista tuskaa kadottaessani Persian näkyvistäni ja joutuessani keskelle petollisia osmaneja.Hän hallitsi yli puoli vuosisataa, minä aikana safavidit menettivät alueita sekä lännessä osmaneille, että idässä uzbekeille.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan osmani lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Hän oli ensimmäinen osmanien sulttaani joka otti itselleen kalifin arvonimen.Safavidit kukistivat uzbekit koillisessa ja lännessä Bagdad valloitettiin osmaneilta.Se oli peräisin turkkilaisten Osmanien valtakunnasta, ei islamin varhaiskaudelta.Itävalta-Unkari ryhtyi nyt Bulgarian suojelijaksi ja Saksa Osmanien valtakunnan.Lähtökohtana lähinnä turkin osmanlı ’osmani; Osmaniin liittyvä’, johdos henkilönnimestä.
Osman I (1258–1324) perusti osmanien valtakunnan.
3 629 esiintymää · 1.4 / milj.
Taivutusluokka 6 (paperi)
Yleisimmät: osmanien 70 % · osmanit 16 % · osmanin 10 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-osmɑni
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Osmani. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/osmani