pa­ju­pen­sas

Siellä täällä joku poppeli ja pajupensas; vähän kauempana, hiljalleen kohoavia, paikoin pensastuneita ruohokenttiä; ta'impana, näköpiirin äärellä, suuria puita ja niiden keskellä käsipuut.

Vanha Puputti, salon haltijajänö, oli kyllästynyt entisillä olinpaikoillaan ja lähtenyt muutamana talvipäivänä laukkailemaan lystikseen ja osunut talon niitylle, jossa oli monta latoa ja paljon pajupensaita.

Tyylisuunnan oli kehittänyt 1600 -luvulla Shirōbei Yoshitoki Akiyama tarkkailtuaan pajupensasta, joka myötäili päällään olevaa raskasta lumitaakkaa säilyttäen silti joustavuutensa murtumatta.