- Alkuperä
- Lainasana (muinaisvenäjä: poganŭ)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pakana yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Lähtökohta: ← muinaisvenäjä poganŭ ’pakanallinen’, vertaa venäjä pogányj ’syötäväksi kelpaamaton, saastainen; ilkeä; pakanallinen’, pógań ’saasta’, pogánit́ ’ryvettää, saastuttaa’ (← latina paganus ’maalainen, pakanallinen’); slaavilainen alkuperää ovat myös esimerkiksi unkari pogány ’pakana’ ja liettua pagõnas, latvia pagāns ’sama merkitys’; inkeroinen karjala lyydi vepsä sanojen merkitykset ja adjektiivinen käyttö ovat myöhäistä venäjä vaikutusta.
suomi → pohjoissaame bakken (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’pakana’.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pakkāna ’ruoaksi kelvoton aine; pakana(llinen); paha, ilkeä’, paganaine ’häijy, ilkeä, paha’ |
|---|---|
| karjala | pakana ’vääräuskoinen, lievä soimaussana (merk. ? ← suomi); saastainen, epäpuhdas, paha, ilkeä’, pakana(h)ine ’syntinen, jumalaton; saastainen, syötäväksi kelpaamaton’ |
| lyydi | pagan ’saastainen; syötäväksi kelpaamaton’ |
| vepsä | pagan ’saastainen, likainen; syötäväksi kelpaamaton; paha, ilkeä; syyhy, tartunta’, paganoita ’saastuttaa, liata’ |
| vatja | pagana ’pakana; paholainen (August Ahlqvistin aineistosta); saastainen, vihainen’ |
| viro | pagan, eteläviro pakan ’pakana (myös kirosanana)’, paganlik ’pakanallinen’, paganus ’pakanuus’ |
| liivi | pagānəz ’pakana’ |