- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pilkottaa yhteydessä
- Vastineita
- karjala, vepsä, vatja, viro, liivi
(asiak. 1789 »ainoastans silmän pilckexi» ’näön vuoksi’ tjs.)
todennäköisesti ← germaaninen *blika-, vertaa muinaisnorja blika ’välkkyä’, muinaisruotsi blika ’tulla näkyviin’, muinaisnorja blíkja ’välkkyä, loistaa’, nykysaksa blicken ’katsoa; välkkyä, kiiltää, häämöttää’ (→ nykyruotsi blicka ’katsoa; häämöttää’), muinaisnorja blik ’loiste’, nykysaksa Blick ’silmäys, loiste’ (→ nykyruotsi blick ’silmäys’, ögonblick ’silmänräpäys’; tämän sanan myöhäistä erill. vaikutusta voi olla viro, liivi pilk ’silmäys’ sanoissa). Samasta germaanisesta sanueesta ovat peräisin myös pilkka1, pilkka2 sanat (katso näitä).
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | pilkottoa ’näkyä vähän, pilkottaa, vilkkua’, pilketteä ’sama merkitys; vilkuilla, tirkistää’ |
|---|---|
| – | ? lyydi piltšotada ’pilkottaa (tuli)’ |
| vepsä | pilkta (prs. pilgab) ’välähdellä, kipunoida’, pilgahtada ’välähtää’, piĺkitada ’loistaa, pilkistää; siristää (silmiä)’ |
| vatja | (Tsv) pilk ’silmäys, katse; silmänräpäys’ (? ← viro) |
| viro | pilk (g. pilgu), murt. pilge ’silmäys, silmänräpäys’, pilgutada, pilgatada (Wied, murt.) ’välkyttää, vilkuttaa (silmiä)’, (Wied) pilkuda ’pilkottaa, häämöttää’ |
| liivi | pilkə (prs. pilkəb), (salatsinliivi) pilk (prs. pilkub) ’välkkyä, tuikkia, vilkkua, hohtaa’, pilk ’katse, silmäys’, pilktə ’vilkuttaa, iskeä silmää’ |
(suomi → kildininsaame pi̮lkaδ (turjansaame) ’loistaa, kiiltää, kumottaa (kuu, tähdet)’)
Samaa juurta olevia sanoja
- pilkottaa1815
- pilkuttaa
- pilkuttaa silmää1786
- pilkata (silmää)
- pilkkiä
- pilkahtaa
- pilke
- (valo)pilkku