pil­ke

substantiivi/ˈpilkeˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pil-ke (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 11 330. yleisin sana

Merkitykset

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

— Myrsky ja vaiva vain, tulen taistoista, niihin lähden; palan, kaipaan turhia kaipuitain, vähän pilkettä pilvistä nähden.
— Uuno Kailas, Uni ja kuolema
Niin, joka perhe pienonen, Miss' suusta säätyvaimosen Soi Suomen kielen kauneus: On pilke pimeimmässä yössä, On solki Väinämöisen vyössä, On Suomen linnoitus.
— Arvi Jännes, Muistoja ja toiveita ystäville jouluksi
Rangat kootaan kasoiksi savottapaikassa, kuljetetaan traktorilla, mönkijällä tai moottorikelkalla suurempaan kasaan esimerkiksi kodin pihalle ja sahataan ja halkaistaan pilkkeiksi.
— Wikipedia: Ranka

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pilke lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Roger Moore muistetaan Bondina, joka tiukan paikan tullen ei hermostunut vaan oli koko ajan "pilke silmäkulmassa".
— Wikipedia: Roger Moore
Siihen kuuluva muisto sai hänen silmänurkkaansa veitikkamaisen pilkkeen.
— James Oliver Curwood, Vanha valtatie
Vanha Allan poikamainen pilke silmissään oli keksivinään heidät etäämmältä.
— Hall Caine, Hagarin poika
Tervehdys ja iloinen pilke harmaansinisissä silmissä sanoi hänelle kaikki.
— Runa, Lehtori Garthin avioliitto

Etymologia

1pilke1 – pilkottu (poltto)puu

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pilkkoa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Alkuaan varmaankin johd. puuhun lyötyä rastia merkitsevästä pilkka2 sanasta: pilkkoa siten alkuaan ’lyödä puuhun pilkkoja’, josta → ’halkoa, paloitella puuta’ → ’paloitella, lohkoa’. — Koska viimeksi main. merk. kuitenkin tavataan yksinomaisena muissa itämerensuomalaisissa kielissä, on sanan omap. deskr. alkuperääkin pidettävä mahdollisena (vertaa pilppa, pilsta).

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpilkkoja ’leikata pieniksi paloiksi’, pilkku ’pieni kappale kangasta, nahkaa tms.’
karjalapilkkuo ’paloitella, pieniä, halkoa’
lyydipilkkoda ’pilkkoa, paloitella’
vepsäpilki̮ida ’pilkkoa (puita, lihaa)’
vatja(Tsv) pilkotta ’pilkkoa, pirstoa’, (vatjan Kukkosin murre) pilkkoa ’leikellä, paloitella’
viromurt. (? ← suomi) pilkuda ’lohkoa, pilkkoa’, pilk (g. pilgu) ’lohko, palanen’

(suomi → koltansaame pelkad ’pilkkoa (polttopuita)’).

2pilke2 – välähdys, tuike

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pilkottaa yhteydessä
Vastineita
karjala, vepsä, vatja, viro, liivi

(asiak. 1789 »ainoastans silmän pilckexi» ’näön vuoksi’ tjs.)

todennäköisesti ← germaaninen *blika-, vertaa muinaisnorja blika ’välkkyä’, muinaisruotsi blika ’tulla näkyviin’, muinaisnorja blíkja ’välkkyä, loistaa’, nykysaksa blicken ’katsoa; välkkyä, kiiltää, häämöttää’ (→ nykyruotsi blicka ’katsoa; häämöttää’), muinaisnorja blik ’loiste’, nykysaksa Blick ’silmäys, loiste’ (→ nykyruotsi blick ’silmäys’, ögonblick ’silmänräpäys’; tämän sanan myöhäistä erill. vaikutusta voi olla viro, liivi pilk ’silmäys’ sanoissa). Samasta germaanisesta sanueesta ovat peräisin myös pilkka1, pilkka2 sanat (katso näitä).

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalapilkottoa ’näkyä vähän, pilkottaa, vilkkua’, pilketteä ’sama merkitys; vilkuilla, tirkistää’
–? lyydi piltšotada ’pilkottaa (tuli)’
vepsäpilkta (prs. pilgab) ’välähdellä, kipunoida’, pilgahtada ’välähtää’, piĺkitada ’loistaa, pilkistää; siristää (silmiä)’
vatja(Tsv) pilk ’silmäys, katse; silmänräpäys’ (? ← viro)
viropilk (g. pilgu), murt. pilge ’silmäys, silmänräpäys’, pilgutada, pilgatada (Wied, murt.) ’välkyttää, vilkuttaa (silmiä)’, (Wied) pilkuda ’pilkottaa, häämöttää’
liivipilkə (prs. pilkəb), (salatsinliivi) pilk (prs. pilkub) ’välkkyä, tuikkia, vilkkua, hohtaa’, pilk ’katse, silmäys’, pilktə ’vilkuttaa, iskeä silmää’

(suomi → kildininsaame pi̮lkaδ (turjansaame) ’loistaa, kiiltää, kumottaa (kuu, tähdet)’)

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • spark
  • chip

Esiintymistiheys

12 068 esiintymää · 4.6 / milj.

Suomi24
4.7
Sanomalehdet
7.1
Aikakauslehdet
9.2
Wikipedia
1.8
Reddit
1.9
Tekstitykset
0.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48 (hame), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: pilke 60 % · pilkettä 29 % · pilkkeen 3 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ilke

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pilke. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pilke