po­lan­taa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. upottaa kovan pintakerroksen alta (hanki)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan polkea yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Sanan vastineena aik. pidetty itämansi puwləl ’kalapato’, itähanti poγəl, etelähanti poχət ’maasta tai lumesta polkemalla tehty pato’ on semantt. syistä epävarma.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpolkia ’polkea’
karjalapolkie ’polkea, tallata, astua; sortaa, loukata, halveksia; astua (eläin), (halv.) maata, nussia’, polku ’polku, ura; halveksunta, epäsuosio, sorto; huono hinta’, polin ’poljin; polku’
lyydipolgeda ’polkea, astua, tallata’
vepsäpolkta, poukta ’polkea, astua päälle’, polguz ’jalansija suksessa’
vatja(e̮zre̮it) pe̮lge̮ttās ’(ohria) poljetetaan hevosilla, puidaan’ (? ← viro)
viropõlata (prs. põlgan), põlastada ’halveksia’, põlg ’halveksinta, viha; panna, kirous’, vanh. kiel. (Göseken) pölckema ’puida suviviljaa’
liivipolgə (prs. pūolgəb) ’parjata, soimata, moittia, halveksia’ (→ latvia pulgot ’puhua pahaa, parjata’), polgiji, polgī ’kalojen ajaja nuotanvedossa’, poĺtə (prs. pōĺtab) ’puida viljaa (= suomi poljettaa (hevosilla viljaa))’.

suomi → nykyruotsi murt. Suomi polkku, ‑o ’polku’, samoin suomi → pohjoissaame boalggat (inarinsaame) ’panetella, parjata; ostaa alihintaan (In)’, pohjoissaame bolˈgim (inarinsaame) ’(rukin, kangaspuiden) poljin’.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Polantaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/polantaa