pol­kais­ta

verbi/ˈpolkɑi̯stɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pol-kais-ta (3 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 16 780. yleisin sana

Johdettu sanasta: polkea

Merkitys

  1. polkea (jalalla) kertaalleen

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kun kaikki oli kunnossa, pyysin miespuolista toveriamme, joka istui vanhemman naisen kanssa takana lähinnä minua, auttamaan minua saamaan patjamme liikkeelle, polkaisemalla jyrkänteen reunaan.
— Frank R. Stockton, Hupaisa juttu
Aika astuu toisinaan vuosikymmenien yli yhdellä harppauksella, mutta toisinaan se polkaisee jäljen vuodessa, kuukaudessa, päivässäkin, jäljen kultaisen tai rautaisen, taikka sellaisen, jossa on tuhoa ennustavia taikamerkkejä.
— Selma Anttila, Kaupungin lapsi
Eurydike kuitenkin pakeni, mutta polkaisi juostessaan käärmettä, joka puri häntä tappavasti.
— Wikipedia: Orfeus

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan polkaista lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kuningatar kohautti säälivästi olkapäitään ja polkaisi jalkaansa kärsimättömänä.
— Alexandre Dumas, Pakolaiskuningas
De Saint-Aignan polkaisi kärsimättömästi jalkaansa.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi II
Notkea jalka polkaisi lapion terää lyhyin, reippain ottein...
— Arvi Järventaus, Tunturin tuolla puolen
Kun etsiminen oli päättynyt aivan tuloksetta, polkaisi Elisabet kiivaasti lattiaa.
— B. S. Ingemann, Tanskan prinssi Otto

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan polkea yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Sanan vastineena aik. pidetty itämansi puwləl ’kalapato’, itähanti poγəl, etelähanti poχət ’maasta tai lumesta polkemalla tehty pato’ on semantt. syistä epävarma.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpolkia ’polkea’
karjalapolkie ’polkea, tallata, astua; sortaa, loukata, halveksia; astua (eläin), (halv.) maata, nussia’, polku ’polku, ura; halveksunta, epäsuosio, sorto; huono hinta’, polin ’poljin; polku’
lyydipolgeda ’polkea, astua, tallata’
vepsäpolkta, poukta ’polkea, astua päälle’, polguz ’jalansija suksessa’
vatja(e̮zre̮it) pe̮lge̮ttās ’(ohria) poljetetaan hevosilla, puidaan’ (? ← viro)
viropõlata (prs. põlgan), põlastada ’halveksia’, põlg ’halveksinta, viha; panna, kirous’, vanh. kiel. (Göseken) pölckema ’puida suviviljaa’
liivipolgə (prs. pūolgəb) ’parjata, soimata, moittia, halveksia’ (→ latvia pulgot ’puhua pahaa, parjata’), polgiji, polgī ’kalojen ajaja nuotanvedossa’, poĺtə (prs. pōĺtab) ’puida viljaa (= suomi poljettaa (hevosilla viljaa))’.

suomi → nykyruotsi murt. Suomi polkku, ‑o ’polku’, samoin suomi → pohjoissaame boalggat (inarinsaame) ’panetella, parjata; ostaa alihintaan (In)’, pohjoissaame bolˈgim (inarinsaame) ’(rukin, kangaspuiden) poljin’.

Yhdyssanat ja johdokset

Esiintymistiheys

6 873 esiintymää · 2.6 / milj.

Suomi24
2.8
Sanomalehdet
3.6
Aikakauslehdet
3.4
Wikipedia
0.3
Reddit
2.6
Tekstitykset
0.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 66 (rohkaista)

Yleisimmät: polkaista 22 % · polkaisee 16 % · polkaisi 10 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin polkaista taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäpolkaisenpolkaisinolen polkaissutolin polkaissut
sinäpolkaisetpolkaisitolet polkaissutolit polkaissut
hänpolkaiseepolkaision polkaissutoli polkaissut
mepolkaisemmepolkaisimmeolemme polkaisseetolimme polkaisseet
tepolkaisettepolkaisitteolette polkaisseetolitte polkaisseet
hepolkaisevatpolkaisivatovat polkaisseetolivat polkaisseet
passiivipolkaistaanpolkaistiinon polkaistuoli polkaistu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpolkaisisinolisin polkaissut
sinäpolkaisisitolisit polkaissut
hänpolkaisisiolisi polkaissut
mepolkaisisimmeolisimme polkaisseet
tepolkaisisitteolisitte polkaisseet
hepolkaisisivatolisivat polkaisseet
passiivipolkaistaisiinolisi polkaistu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäpolkaise—
hänpolkaiskoonolkoon polkaissut
mepolkaiskaamme—
tepolkaiskaa—
hepolkaiskootolkoot polkaisseet
passiivipolkaistakoonolkoon polkaistu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpolkaissenlienen polkaissut
sinäpolkaissetlienet polkaissut
hänpolkaisseelienee polkaissut
mepolkaissemmelienemme polkaisseet
tepolkaissettelienette polkaisseet
hepolkaissevatlienevät polkaisseet
passiivipolkaistaneenlienee polkaistu

Infinitiivit

1. infinitiivipolkaista
1. inf. pitkä muotopolkaistakseen
2. inf. inessiivipolkaistessa
2. inf. inessiivi, passiivipolkaistaessa
2. inf. instruktiivipolkaisten
3. inf. inessiivipolkaisemassa
3. inf. elatiivipolkaisemasta
3. inf. illatiivipolkaisemaan
3. inf. adessiivipolkaisemalla
3. inf. abessiivipolkaisematta
3. inf. instruktiivipolkaiseman
4. infinitiivipolkaiseminen
5. infinitiivipolkaisemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippipolkaiseva
Passiivin 1. partisiippipolkaistava
Aktiivin 2. partisiippipolkaissut
Passiivin 2. partisiippipolkaistu
Agenttipartisiippipolkaisema
Kieltopartisiippipolkaisematon

Riimit

-olkɑistɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Polkaista. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/polkaista